Arviointi päiväkodin arjessa - Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen arviointimenetelmät
Parkkonen, Satu (2019)
Parkkonen, Satu
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100719679
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100719679
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen arvioinnin tulee olla jatkuvaa, sekä sen tulee olla osallisena jokaisen lapsen kasvussa ja kehityksessä. Arviointi jää arjessa usein tekemättä, vaikka sen tärkeys tiedetään. Varhaiskasvatuksen käytössä olevat arviointityökalut koetaan usein hankaliksi käyttää, tai nähdään että ne eivät palvele enää tarkoitustaan. Lisäksi ne eivät useinkaan ole yhteneväisiä koko kaupungissa.
Opinnäytetyö lähti liikkeelle Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen kehittäjien tarpeesta kartoittaa tämän hetken arvioinnin nykytilanne ja arvioida siinä käytettäviä menetelmiä. Kohdejoukkona tässä opinnäytetyössä olivat Järvenpään kaupungin palveluksessa olevat lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat, sekä varhaiskasvatuksen esimiehet. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat varhaiskasvatuksen arviointi, lasten osallisuus, sekä pedagoginen dokumentointi.
Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkossa tehtävää Webropol -kyselytutkimusta. Kerätyn aineiston pohjalta saatiin tietoa arviointimenetelmistä Järvenpään varhaiskasvatuksen arjessa, sekä niiden mahdollisia kehittämiskohteita. Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla, joista haettiin vastauksia tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi saatiin, että Järvenpään varhaiskasvatuksen pedagogisen suunnittelun ja toiminnan arviointi, sekä käsittely tiimissä koetaan poikkeuksetta tarpeellisiksi. Pääasiallisin arviointikeino Järvenpään varhaiskasvatuksessa on kasvattajien yksilölliset havainnot ja muistiinpanot, sekä yhteiset pedagogiset keskustelut tiimipalavereissa. Tärkein väline pedagogiseen dokumentointiin on tiimimuistion laatiminen suunnittelun apuna ja toiminnan arvioiminen sen avulla viikoittain. Järvenpään varhaiskasvatuksen yhteisiä arviointityökaluja kaivataan kentälle lisää, jotta arvioinnin tekeminen tulisi helpommaksi ja yhtenäisemmäksi. Varhaiskasvatuksen esimiehiltä toivotaan jatkossa selkeämpiä ohjeita arvioinnin toteutuksen suhteen.
Opinnäytetyö lähti liikkeelle Järvenpään kaupungin varhaiskasvatuksen kehittäjien tarpeesta kartoittaa tämän hetken arvioinnin nykytilanne ja arvioida siinä käytettäviä menetelmiä. Kohdejoukkona tässä opinnäytetyössä olivat Järvenpään kaupungin palveluksessa olevat lastentarhanopettajat, erityislastentarhanopettajat, sekä varhaiskasvatuksen esimiehet. Työn teoreettisen viitekehyksen muodostivat varhaiskasvatuksen arviointi, lasten osallisuus, sekä pedagoginen dokumentointi.
Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmänä käytettiin verkossa tehtävää Webropol -kyselytutkimusta. Kerätyn aineiston pohjalta saatiin tietoa arviointimenetelmistä Järvenpään varhaiskasvatuksen arjessa, sekä niiden mahdollisia kehittämiskohteita. Aineiston analysointi toteutettiin sisällönanalyysin keinoin teemoittelemalla, joista haettiin vastauksia tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tutkimuksen keskeiseksi tulokseksi saatiin, että Järvenpään varhaiskasvatuksen pedagogisen suunnittelun ja toiminnan arviointi, sekä käsittely tiimissä koetaan poikkeuksetta tarpeellisiksi. Pääasiallisin arviointikeino Järvenpään varhaiskasvatuksessa on kasvattajien yksilölliset havainnot ja muistiinpanot, sekä yhteiset pedagogiset keskustelut tiimipalavereissa. Tärkein väline pedagogiseen dokumentointiin on tiimimuistion laatiminen suunnittelun apuna ja toiminnan arvioiminen sen avulla viikoittain. Järvenpään varhaiskasvatuksen yhteisiä arviointityökaluja kaivataan kentälle lisää, jotta arvioinnin tekeminen tulisi helpommaksi ja yhtenäisemmäksi. Varhaiskasvatuksen esimiehiltä toivotaan jatkossa selkeämpiä ohjeita arvioinnin toteutuksen suhteen.