Cancerpatientens upplevelser av livskvalitet i livets slutskede
Envall, Jasmine (2019)
Envall, Jasmine
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100419548
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100419548
Tiivistelmä
Sammandrag:
Denna studie är en del av projektet Vi bryr oss om som är ett samarbete mellan Yrkeshögskolan Arcada och Helsingfors Universitetssjukhus. Meningen bakom projektet är att lyfta fram etiska dilemman som uppstår i vården. Avsikten med denna studie är att kartlägga faktorer som påverkar cancerpatientens upplevelse av livskvalitet vid vård i livets slutskede, syftet är att belysa samt ge vårdaren ökad förståelse för cancerpatientens syn på livskvalitet vid livets slutskede. Studien kommer att besvara på två centrala frågeställningar som är följande: 1) vilka faktorer påverkar cancerpatientens upplevelse av livskvalitet i livets slutskede och 2) hur kan man främja cancerpatientens upplevelser av livskvalitet i livets slutskede? För studien valdes två teoretiska referensramar som stöder ämnet, teorierna är Aaron Antonovskys teori om känslan av sammanhang och den andra teorin av Bengt Brülde om den pluralistiska teorin av livskvalité. Studien är en kvalitativ litteraturstudie i vilken nio forskningsartiklar har analyserats med hjälp av en innehållsanalys som analysmetod, tillsammans bildar de studiens resultat. Resultatet delas in i två huvudkategorier som besvarar varsin frågeställning. Resultatet ger möjlighet att öka förståelse hos vårdaren för den döende cancerpatienten, samt ge redskap åt vårdaren hur hen kan stöda patienten i vården i livets slutskede. Studiens resultat visar att hopp, meningsfullhet och stöd hjälper patienten att bearbeta cancersjukdomen och stärker upplevelsen av livskvalitet i livets slutskede. Aktiviteter och förmågan att leva fullt ökar på patientens välmående samt hjälper med att tänka positivt. Cancerpatienter kan lida av en stor sjukdomsbörda som minskar patientens aktivitet vilket leder till att livskvalitén lider. Patienten känner även osäkerhet över framtiden och tankar kring döden förekommer, det är viktigt att patienten reflekterar över vilka känslor döden väcker. Patienten borde få mera stöd för att hantera cancersjukdomen och hur hen själv kan påverka sitt eget välmående. Emotionell bearbetning hjälper patienten att tänka positivt och höjer upplevelsen av livskvalitet. Genom stöd, kommunikation och en god palliativ vård kan vi främja cancerpatientens upplevelse av livskvalitet i livets slutskede.
Tiivistelmä:
Tämä opinnäytetyö on osa projektia Me välitämme, joka on yhteistyö Ammattikorkeakoulun Arcadan ja Helsingin Yliopistosairaalan kanssa. Ajatus projektin kanssa on tuoda esille hoidossa syntyvät eettiset ongelmat. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat syöpäpotilaan elämänlaatuun elämän loppuvaiheessa. Tarkoitus on myös korostaa ja antaa hoitajille entistä paremman käsityksen syöpäpotilaan näkemyksestä elämänlaadusta elämän lopussa. Opinnäytetyö vastaa kahteen keskeiseen kysymykseen, jotka ovat seuraavat: 1) mitkä tekijät vaikuttavat syöpäpotilaan kokemukseen elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa ja 2) miten voidaan edistää syöpäpotilaan kokemuksia elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa? Opinnäytetyöhön valittiin kaksi teoreettista viitekehystä, jotka tukevat aihetta, teoriat ovat Aaron Antonovskyn teoria koherenssitunteesta ja Bengt Brülden teoria elämänlaadusta. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa yhdeksän tutkimusartikkelia on analysoitu. Analyysimenetelmänä on käytetty sisältöanalyysi, yhdessä ne muodostavat opinnäytetyön tuloksen. Tulos on jaettu kahteen pääryhmään. Tulos mahdollistaa hoitajille lisää ymmärrystä kuolevasta syöpäpotilaasta ja antaa apuvälineitä hoitajille, miten parhaiten tukea potilasta elämän loppuvaiheessa. Tulos osoittaa, että toivo, merkitys ja tuki auttavat potilasta käsittelemään syöpäsairautta ja vahvistaa elämänlaatua elämän loppuvaiheessa. Aktiviteetit ja kyky elää nykyhetkessä lisää potilaan hyvinvointia ja auttaa siten ajattelemaan positiivisesti. Syöpäpotilaalla on valtava sairauskuormitus, joka vähentää potilaan toimintakykyä ja johtaa siihen, että elämänlaatu heikkenee. Potilas kokee myös epävarmuutta tulevaisuudesta ja kuolemasta, on tärkeää, että potilas heijastaa mitä tunteita kuolema tuo esille. Potilaan tulisi saada enemmän tukea syövän kanssa elämiseen ja välineitä, joilla voisi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Emotionaalinen käsittely auttaa potilasta ajattelemaan positiivisesti ja vahvistaa elämänlaatua. Tuen, kommunikaation sekä hyvän palliatiivisen hoidon avulla voidaan edistää syöpäpotilaan kokemuksia elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa.
Denna studie är en del av projektet Vi bryr oss om som är ett samarbete mellan Yrkeshögskolan Arcada och Helsingfors Universitetssjukhus. Meningen bakom projektet är att lyfta fram etiska dilemman som uppstår i vården. Avsikten med denna studie är att kartlägga faktorer som påverkar cancerpatientens upplevelse av livskvalitet vid vård i livets slutskede, syftet är att belysa samt ge vårdaren ökad förståelse för cancerpatientens syn på livskvalitet vid livets slutskede. Studien kommer att besvara på två centrala frågeställningar som är följande: 1) vilka faktorer påverkar cancerpatientens upplevelse av livskvalitet i livets slutskede och 2) hur kan man främja cancerpatientens upplevelser av livskvalitet i livets slutskede? För studien valdes två teoretiska referensramar som stöder ämnet, teorierna är Aaron Antonovskys teori om känslan av sammanhang och den andra teorin av Bengt Brülde om den pluralistiska teorin av livskvalité. Studien är en kvalitativ litteraturstudie i vilken nio forskningsartiklar har analyserats med hjälp av en innehållsanalys som analysmetod, tillsammans bildar de studiens resultat. Resultatet delas in i två huvudkategorier som besvarar varsin frågeställning. Resultatet ger möjlighet att öka förståelse hos vårdaren för den döende cancerpatienten, samt ge redskap åt vårdaren hur hen kan stöda patienten i vården i livets slutskede. Studiens resultat visar att hopp, meningsfullhet och stöd hjälper patienten att bearbeta cancersjukdomen och stärker upplevelsen av livskvalitet i livets slutskede. Aktiviteter och förmågan att leva fullt ökar på patientens välmående samt hjälper med att tänka positivt. Cancerpatienter kan lida av en stor sjukdomsbörda som minskar patientens aktivitet vilket leder till att livskvalitén lider. Patienten känner även osäkerhet över framtiden och tankar kring döden förekommer, det är viktigt att patienten reflekterar över vilka känslor döden väcker. Patienten borde få mera stöd för att hantera cancersjukdomen och hur hen själv kan påverka sitt eget välmående. Emotionell bearbetning hjälper patienten att tänka positivt och höjer upplevelsen av livskvalitet. Genom stöd, kommunikation och en god palliativ vård kan vi främja cancerpatientens upplevelse av livskvalitet i livets slutskede.
Tiivistelmä:
Tämä opinnäytetyö on osa projektia Me välitämme, joka on yhteistyö Ammattikorkeakoulun Arcadan ja Helsingin Yliopistosairaalan kanssa. Ajatus projektin kanssa on tuoda esille hoidossa syntyvät eettiset ongelmat. Opinnäytetyön tarkoitus on kartoittaa tekijöitä, jotka vaikuttavat syöpäpotilaan elämänlaatuun elämän loppuvaiheessa. Tarkoitus on myös korostaa ja antaa hoitajille entistä paremman käsityksen syöpäpotilaan näkemyksestä elämänlaadusta elämän lopussa. Opinnäytetyö vastaa kahteen keskeiseen kysymykseen, jotka ovat seuraavat: 1) mitkä tekijät vaikuttavat syöpäpotilaan kokemukseen elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa ja 2) miten voidaan edistää syöpäpotilaan kokemuksia elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa? Opinnäytetyöhön valittiin kaksi teoreettista viitekehystä, jotka tukevat aihetta, teoriat ovat Aaron Antonovskyn teoria koherenssitunteesta ja Bengt Brülden teoria elämänlaadusta. Opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jossa yhdeksän tutkimusartikkelia on analysoitu. Analyysimenetelmänä on käytetty sisältöanalyysi, yhdessä ne muodostavat opinnäytetyön tuloksen. Tulos on jaettu kahteen pääryhmään. Tulos mahdollistaa hoitajille lisää ymmärrystä kuolevasta syöpäpotilaasta ja antaa apuvälineitä hoitajille, miten parhaiten tukea potilasta elämän loppuvaiheessa. Tulos osoittaa, että toivo, merkitys ja tuki auttavat potilasta käsittelemään syöpäsairautta ja vahvistaa elämänlaatua elämän loppuvaiheessa. Aktiviteetit ja kyky elää nykyhetkessä lisää potilaan hyvinvointia ja auttaa siten ajattelemaan positiivisesti. Syöpäpotilaalla on valtava sairauskuormitus, joka vähentää potilaan toimintakykyä ja johtaa siihen, että elämänlaatu heikkenee. Potilas kokee myös epävarmuutta tulevaisuudesta ja kuolemasta, on tärkeää, että potilas heijastaa mitä tunteita kuolema tuo esille. Potilaan tulisi saada enemmän tukea syövän kanssa elämiseen ja välineitä, joilla voisi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Emotionaalinen käsittely auttaa potilasta ajattelemaan positiivisesti ja vahvistaa elämänlaatua. Tuen, kommunikaation sekä hyvän palliatiivisen hoidon avulla voidaan edistää syöpäpotilaan kokemuksia elämänlaadusta elämän loppuvaiheessa.