Sairaanhoitajien kokemuksia etälääkärivastaanottotoiminnasta
Kilpeläinen, Kirsi; Moilanen, Teela (2019)
Kilpeläinen, Kirsi
Moilanen, Teela
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100119437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019100119437
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sairaanhoitajan kokemuksia etälääkärivastaanottotoiminnasta. Keräsimme aineiston haastattelemalla Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kainuun sote) sairaanhoitajia, jotka ovat mukana etälääkärivastaanottotoiminnassa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että tuotetun tiedon avulla voidaan kehittää Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) sairaan- ja terveydenhoitaja koulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmenetelmiä vastaamaan etälääkärivastaanottotoiminnassa tarvittavia osaamisvaatimuksia. Tutkimuskysymyksinä oli, millaisena sairaanhoitaja kokee etälääkärivastaanottotoiminnan ja millaisia osaamisvaatimuksia sairaanhoitajalta vaaditaan etälääkärivastaanottotoiminnassa.
Opinnäytetyömme tilaajana oli DIGIOS- hanke. Hankkeen päätoteuttajana oli KAMK:n sairaan- ja terveydenhoidon osaamisala. Osatoteuttajina olivat Kainuun sote, Kainuun ammattiopisto (KAO) hyvinvointiala ja KAMK:n tietojärjestelmät-osaamisala. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelemalla. Haastattelimme kahdeksaa sairaanhoitajaa. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Aineistostamme kävi ilmi, että sairaanhoitajien kokemukset etälääkärivastaanottotoiminnasta ovat hyvin myönteisiä. Hyvät esivalmistelut etälääkärivastaanottoa varten on tärkeä osa onnistunutta etälääkärivastaanottoa. Suurin osa haastateltavista kokivat, että työkokemuksella on merkitystä etälääkärivastaanotolla työskentelyyn. Työkokemusta olisi hyvä olla viisi vuotta, jotta voi työskennellä etälääkärin työparina. Sairaanhoitajat kokivat etälääkärivastaanottotoiminnassa työskentelyn haastavana, opettavaisena ja palkitsevana.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi asiakkaan hyvät esivalmistelut etälääkärivastaanottoa varten. Sairaanhoitajat pitivät vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä, koska etälääkärivastaanotolla näkyvyys on rajallinen. Etälääkärivastaanotolla sairaanhoitaja kokee työskentelyn tarkaksi, koska sairaanhoitaja toimii lääkärin silminä ja käsinä. Sairaanhoitajan osaamiselta vaaditaan perustietoja sairauksista, niiden hoidosta ja lääkkeistä, jotta voi työskennellä etälääkärivastaanotolla lääkärin työparina. Lääkäripulan vuoksi sairaanhoitajat kokivat etälääkärivastaanottotoiminnan ensiarvoisen tärkeänä Kainuussa.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kehittää KAMK:n sairaan- ja terveydenhoitaja koulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmenetelmiä, joten ehdotammekin sydämen auskultaation sisällyttämistä opetussuunnitelmaan sekä enemmän perehdyttämistä etävastaanotolla käytettäviin laitteisiin. Kehittämisehdotuksena esitämme etälääkärivastaanotolla olevan kameran kuvan laadun kehittämistä, jotta kuvan laatu olisi tarkempi ja, että kameraa olisi mahdollista siirtää. Näin lääkäri voi tarvittaessa tarkentaa esimerkiksi ihomuutokseen tai niveleen. Toisena kehitysehdotuksena esitämme etälääkärivastaanotolla toimivan mikrofonin äänenlaadun kehittämistä, jotta äänen laatu olisi tarkka ja, jotta se katkoisi mahdollisimman vähän.
Opinnäytetyöprosessin aikana nousi esille jatkotutkimusaihe, joka voisi olla: selvittää etälääkärivastaanotolla asioineiden asiakkaiden tyytyväisyyttä etälääkärivastaanottotoiminnasta. Asiakkailta voi tulla heidän näkökulmastaan katsottuna kehitysehdotuksia etälääkärivastaanottotoimintaan liittyen ja näin toiminnasta tulisi asiakaslähtöisempää.
Opinnäytetyömme tilaajana oli DIGIOS- hanke. Hankkeen päätoteuttajana oli KAMK:n sairaan- ja terveydenhoidon osaamisala. Osatoteuttajina olivat Kainuun sote, Kainuun ammattiopisto (KAO) hyvinvointiala ja KAMK:n tietojärjestelmät-osaamisala. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastattelemalla. Haastattelimme kahdeksaa sairaanhoitajaa. Kerätty aineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen.
Aineistostamme kävi ilmi, että sairaanhoitajien kokemukset etälääkärivastaanottotoiminnasta ovat hyvin myönteisiä. Hyvät esivalmistelut etälääkärivastaanottoa varten on tärkeä osa onnistunutta etälääkärivastaanottoa. Suurin osa haastateltavista kokivat, että työkokemuksella on merkitystä etälääkärivastaanotolla työskentelyyn. Työkokemusta olisi hyvä olla viisi vuotta, jotta voi työskennellä etälääkärin työparina. Sairaanhoitajat kokivat etälääkärivastaanottotoiminnassa työskentelyn haastavana, opettavaisena ja palkitsevana.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että sairaanhoitajat kokivat tärkeäksi asiakkaan hyvät esivalmistelut etälääkärivastaanottoa varten. Sairaanhoitajat pitivät vuorovaikutuksen merkitystä tärkeänä, koska etälääkärivastaanotolla näkyvyys on rajallinen. Etälääkärivastaanotolla sairaanhoitaja kokee työskentelyn tarkaksi, koska sairaanhoitaja toimii lääkärin silminä ja käsinä. Sairaanhoitajan osaamiselta vaaditaan perustietoja sairauksista, niiden hoidosta ja lääkkeistä, jotta voi työskennellä etälääkärivastaanotolla lääkärin työparina. Lääkäripulan vuoksi sairaanhoitajat kokivat etälääkärivastaanottotoiminnan ensiarvoisen tärkeänä Kainuussa.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli kehittää KAMK:n sairaan- ja terveydenhoitaja koulutuksen opetussuunnitelmaa ja opetusmenetelmiä, joten ehdotammekin sydämen auskultaation sisällyttämistä opetussuunnitelmaan sekä enemmän perehdyttämistä etävastaanotolla käytettäviin laitteisiin. Kehittämisehdotuksena esitämme etälääkärivastaanotolla olevan kameran kuvan laadun kehittämistä, jotta kuvan laatu olisi tarkempi ja, että kameraa olisi mahdollista siirtää. Näin lääkäri voi tarvittaessa tarkentaa esimerkiksi ihomuutokseen tai niveleen. Toisena kehitysehdotuksena esitämme etälääkärivastaanotolla toimivan mikrofonin äänenlaadun kehittämistä, jotta äänen laatu olisi tarkka ja, jotta se katkoisi mahdollisimman vähän.
Opinnäytetyöprosessin aikana nousi esille jatkotutkimusaihe, joka voisi olla: selvittää etälääkärivastaanotolla asioineiden asiakkaiden tyytyväisyyttä etälääkärivastaanottotoiminnasta. Asiakkailta voi tulla heidän näkökulmastaan katsottuna kehitysehdotuksia etälääkärivastaanottotoimintaan liittyen ja näin toiminnasta tulisi asiakaslähtöisempää.