Työntekijöiden ajatuksia Hyveet työssä -prosessista sekä kehittämisideoita tulevaisuuteen
Huuskonen, Elina (2019)
Huuskonen, Elina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092319194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019092319194
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kysyä henkilökunnalta heidän ajatuksiaan Kirkkonummen kunnan suomenkielisen varhaiskasvatuksen Hyveet työssä -prosessista. Tavoitteena oli saada tietoa prosessin vaikuttavuudesta sekä kehittää keinoja, joilla hyveet saataisiin pysymään työyhteisön arjessa mukana prosessin päättymisen jälkeenkin, eivätkä ne unohtuisi. Hyödyn saajia ovat Kolsarin ja Sepänkannaksen yksiköt sekä Kirkkonummen kunnan suomenkielinen varhaiskasvatus. Opinnäytetyön kehittämiskysymykset olivat: Miten Hyveet työssä-prosessi on vaikuttanut työntekijöihin ja työyhteisöön? Mitä ehdotuksia työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen tulevaisuudessa? Tutkimuksen aineisto muodostui Sepänkannaksen ja Kolsarin päiväkotien henkilökunnan ryhmäkeskusteluista ja itsearvioinneista kehittämispäivän työpajoissa.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvointiin sekä hyveisiin liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja Kirkkonummen kunnan Hyveet työssä -materiaalista. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä lakeja. Tutkimusmenetelmien teoriaosuudessa käsitellään kvalitatiivista tutkimusta ja työpajoja tutkimuksellisena kehittämismenetelmänä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja siinä havainnointia tiedonkeruumenetelmänä. Tutkimus toteutettiin työpajoina henkilökunnan kehittämispäivinä, jotta henkilökunnalle ei aiheutuisi lisätöitä opinnäytetyön takia. Työpajoista tulleet tulokset koostuivat työntekijöiden ryhmäkeskusteluiden Post-It-lapuista ja itsearviointilapuista sekä työpajoissa tehdyistä havainnoista. Tulokset kirjattiin sanasta sanaan tietokoneella. Molempien työyhteisöjen asiat kirjattiin eri tiedostoille ja niitä analysoitiin sekä erikseen että vertailtiin toisiinsa.
Opinnäytetyön ryhmäkeskustelujen tulokset liittyivät siihen, kuinka työntekijät kokivat Hyveet työssä -prosessin vaikuttaneen työyhteisöön ja heihin työntekijöinä, mitä asioita he kokivat prosessissa positiivisina ja negatiivisina sekä heidän kehitysehdotuksiinsa. Itsearvioinneissa tulokset liittyvät siihen, mitä hyvää työntekijät kokivat tuoneensa prosessiin ja, mitä asioita he voisivat itsessään kehittää.
Opinnäytetyön johtopäätöksiksi nousivat seuraavat asiat: hyveet ovat tärkeitä työyhteisössä ja jokaisen työntekijän toiminta on merkityksellistä, kaikki voivat kehittää itseään sekä se, että kiire ei tue työyhteisön kehittämistä. Kehittämisehdotukset liittyivät siihen, kuinka työyhteisön kehittämistä voitaisiin toteuttaa kiireettömästi ja, kuinka hyveitä voitaisiin jatkossa käsitellä niin, että ne eivät unohtuisi työyhteisöiden arjesta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui työhyvinvointiin sekä hyveisiin liittyvästä kirjallisuudesta, artikkeleista ja Kirkkonummen kunnan Hyveet työssä -materiaalista. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös työhyvinvointiin liittyviä keskeisiä lakeja. Tutkimusmenetelmien teoriaosuudessa käsitellään kvalitatiivista tutkimusta ja työpajoja tutkimuksellisena kehittämismenetelmänä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta ja siinä havainnointia tiedonkeruumenetelmänä. Tutkimus toteutettiin työpajoina henkilökunnan kehittämispäivinä, jotta henkilökunnalle ei aiheutuisi lisätöitä opinnäytetyön takia. Työpajoista tulleet tulokset koostuivat työntekijöiden ryhmäkeskusteluiden Post-It-lapuista ja itsearviointilapuista sekä työpajoissa tehdyistä havainnoista. Tulokset kirjattiin sanasta sanaan tietokoneella. Molempien työyhteisöjen asiat kirjattiin eri tiedostoille ja niitä analysoitiin sekä erikseen että vertailtiin toisiinsa.
Opinnäytetyön ryhmäkeskustelujen tulokset liittyivät siihen, kuinka työntekijät kokivat Hyveet työssä -prosessin vaikuttaneen työyhteisöön ja heihin työntekijöinä, mitä asioita he kokivat prosessissa positiivisina ja negatiivisina sekä heidän kehitysehdotuksiinsa. Itsearvioinneissa tulokset liittyvät siihen, mitä hyvää työntekijät kokivat tuoneensa prosessiin ja, mitä asioita he voisivat itsessään kehittää.
Opinnäytetyön johtopäätöksiksi nousivat seuraavat asiat: hyveet ovat tärkeitä työyhteisössä ja jokaisen työntekijän toiminta on merkityksellistä, kaikki voivat kehittää itseään sekä se, että kiire ei tue työyhteisön kehittämistä. Kehittämisehdotukset liittyivät siihen, kuinka työyhteisön kehittämistä voitaisiin toteuttaa kiireettömästi ja, kuinka hyveitä voitaisiin jatkossa käsitellä niin, että ne eivät unohtuisi työyhteisöiden arjesta.