Teoria käytäntöön laulutunneilla: musiikin hahmotusaineiden integrointi laulunopetukseen ja integroinnin mahdollisuudet 2017 OPS-perusteiden tavoitteiden saavuttamisessa
Pulakka, Lauri (2019)
Pulakka, Lauri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091518496
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019091518496
Tiivistelmä
Tutkimuksessani pohdin, miten integroimalla musiikin hahmotusaineiden (muha) sisältöjä laulunopetukseen voidaan vaikuttaa oppilaiden kokonaisvaltaisen musiikin hahmotuksen ke- hittymiseen rytmimusiikin perusopetuksessa. Pyrin myös selvittämään kuinka integraatiota kehittämällä voidaan vastata vuonna 2017 julkaistujen taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden keskeisiin pedagogisiin haasteisiin. Lisäksi pyrin tutkimushaastattelulla selvittämään pop & jazz -laulun opiskelijoiden asenteita muha-opiskelua kohtaan sekä heidän kokemuksiaan ja toiveitaan sen suhteen.
Käyn tutkimuksessani läpi vuoden 2017 taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden teemoja suhteessa aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Pyrkimykseni on selvittää OPS-perusteiden taustalla vaikuttavan konstruktivistisen oppimiskäsityksen valossa, millaisia pedagogisia ratkaisuja OPS-perusteiden pohjalta muodostuu. Toteutin opetuskokeilun, jossa testasin käytännössä viiden oppilaan laulutunneilla integraatiota hyödyntäviä opetustapoja.
Kun tarkastelin muha-opetusta OPS-perusteiden teemojen ja oppimiskäsityksen valossa tulin johtopäätökseen, että opetuksessa tulisi hyödyntää enemmän toiminnallisia, soivia, luovia ja yhteistoiminnallisia työtapoja. Opetettavan aineksen tulisi paremmin yhdistyä käytännön musisointiin ja oppilaiden musiikilliseen kokemusmaailmaan. Oppilaan vahvuudet, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet tulisi nostaa opetuksen keskiöön. Aineistoni tulokset tukevat aiempaa tutkimusta. Oppilaat kokivat muha-opetuksen laajalti epämielekkääksi ja liian teoreettiseksi liittyen yllämainittuihin seikkoihin.
Havaitsin tutkimuksessani, että osittainen integrointi on välttämätöntä, mikäli haluamme saavuttaa OPS-perusteiden tavoitteet. Oppijalähtöinen ja ilmiökeskeinen lähestymistapa vaatii, että myös instrumenttiopettaja on omalta osaltaan vastuussa oppilaan kokonaisvaltaisen musiikin hahmotuksen kehittymisestä. Teoreettisen tiedon soveltaminen ja kontekstualisointi yksilö ja instrumentti huomioon ottaen on integroidussa mallissa helpompaa kuin pelkästään ryhmäopetuksessa. Aineistoni mukaan integroinnilla saadaan hyviä oppimistuloksia ja sillä on positiivinen vaikutus oppilaiden asenteisiin muha-opiskelua kohtaan. Oppilaat kokivat integroidun opetuksen mielekkäänä ja motivoivana.
Käyn tutkimuksessani läpi vuoden 2017 taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden teemoja suhteessa aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Pyrkimykseni on selvittää OPS-perusteiden taustalla vaikuttavan konstruktivistisen oppimiskäsityksen valossa, millaisia pedagogisia ratkaisuja OPS-perusteiden pohjalta muodostuu. Toteutin opetuskokeilun, jossa testasin käytännössä viiden oppilaan laulutunneilla integraatiota hyödyntäviä opetustapoja.
Kun tarkastelin muha-opetusta OPS-perusteiden teemojen ja oppimiskäsityksen valossa tulin johtopäätökseen, että opetuksessa tulisi hyödyntää enemmän toiminnallisia, soivia, luovia ja yhteistoiminnallisia työtapoja. Opetettavan aineksen tulisi paremmin yhdistyä käytännön musisointiin ja oppilaiden musiikilliseen kokemusmaailmaan. Oppilaan vahvuudet, tarpeet ja kiinnostuksen kohteet tulisi nostaa opetuksen keskiöön. Aineistoni tulokset tukevat aiempaa tutkimusta. Oppilaat kokivat muha-opetuksen laajalti epämielekkääksi ja liian teoreettiseksi liittyen yllämainittuihin seikkoihin.
Havaitsin tutkimuksessani, että osittainen integrointi on välttämätöntä, mikäli haluamme saavuttaa OPS-perusteiden tavoitteet. Oppijalähtöinen ja ilmiökeskeinen lähestymistapa vaatii, että myös instrumenttiopettaja on omalta osaltaan vastuussa oppilaan kokonaisvaltaisen musiikin hahmotuksen kehittymisestä. Teoreettisen tiedon soveltaminen ja kontekstualisointi yksilö ja instrumentti huomioon ottaen on integroidussa mallissa helpompaa kuin pelkästään ryhmäopetuksessa. Aineistoni mukaan integroinnilla saadaan hyviä oppimistuloksia ja sillä on positiivinen vaikutus oppilaiden asenteisiin muha-opiskelua kohtaan. Oppilaat kokivat integroidun opetuksen mielekkäänä ja motivoivana.