Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
MLL:n Kymen piirin kaveritoiminta vanhempien kokemana
Mannonen, Katja (2019)
Mannonen, Katja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090718262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090718262
Tiivistelmä
Tämä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piirin kanssa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Kymen piirin kaveritoimintaan osallistuneiden lasten vanhempien kokemuksia toiminnasta ja sen vaikutuksista lapsen elämään. Tavoitteena oli tuottaa tutkimustietoa, jota MLL voi hyödyntää kaveritoiminnan kehittämisessä ja järjestön toiminnan vuosiraportoinnissa. Tutkimuksen avulla selvitettiin lapsen ja aikuiskaverin välisen suhteen laatua, kaveritoiminnan vaikutuksia lapsen itsetuntoon sekä kaveritoiminnan vaikutuksia lapsen sosiaaliseen verkostoon.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin aikuisen ja lapsen väliseen tukisuhteeseen, itsetuntoon sekä sosiaalisiin verkostoihin. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, kaveritoimintaa sekä vapaaehtoistyötä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin verkkokyselyä, jolla kerättiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa. Verkkokysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla, jota käytettiin myös määrällisen tutkimusaineiston analyysissä. Laadullinen tutkimusaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kyselylinkki lähetettiin vanhemmille, joiden lapsi oli ollut mukana Kymen piirin kaveritoiminnassa yli kaksi kuukautta. Vanhempia oli kaiken kaikkiaan 24 ja heistä 11 osallistui tutkimukseen.
Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat olivat tyytyväisiä kaveritoimintaan ja pitivät sitä tarpeellisena sekä hyödyllisenä. Lähes kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että kaveritoiminta oli vastannut lapsen ja perheen tarpeisiin. Erityisen tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsen ja aikuiskaverin välille syntyneeseen suhteeseen. Vanhemmat olivat myös sitä mieltä, että kaveritoiminta oli parantanut lapsen itseluottamusta. Tutkimuksessa esiin tulleet kehittämisehdotukset kohdistuivat pääosin lapsen sosiaalisten verkostojen parantamiseen. Vanhemmat toivoivat kaveritoiminnalta lisää yhteisiä tapaamisia sekä ryhmätoimintaa. Tutkimus oli onnistunut ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään kaveritoiminnan kehittämisessä sekä raportoinnissa.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin aikuisen ja lapsen väliseen tukisuhteeseen, itsetuntoon sekä sosiaalisiin verkostoihin. Lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, kaveritoimintaa sekä vapaaehtoistyötä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin verkkokyselyä, jolla kerättiin sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa. Verkkokysely toteutettiin Webropol-ohjelmalla, jota käytettiin myös määrällisen tutkimusaineiston analyysissä. Laadullinen tutkimusaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Kyselylinkki lähetettiin vanhemmille, joiden lapsi oli ollut mukana Kymen piirin kaveritoiminnassa yli kaksi kuukautta. Vanhempia oli kaiken kaikkiaan 24 ja heistä 11 osallistui tutkimukseen.
Tutkimustulokset osoittivat, että vanhemmat olivat tyytyväisiä kaveritoimintaan ja pitivät sitä tarpeellisena sekä hyödyllisenä. Lähes kaikki vanhemmat olivat sitä mieltä, että kaveritoiminta oli vastannut lapsen ja perheen tarpeisiin. Erityisen tyytyväisiä vanhemmat olivat lapsen ja aikuiskaverin välille syntyneeseen suhteeseen. Vanhemmat olivat myös sitä mieltä, että kaveritoiminta oli parantanut lapsen itseluottamusta. Tutkimuksessa esiin tulleet kehittämisehdotukset kohdistuivat pääosin lapsen sosiaalisten verkostojen parantamiseen. Vanhemmat toivoivat kaveritoiminnalta lisää yhteisiä tapaamisia sekä ryhmätoimintaa. Tutkimus oli onnistunut ja sen tuloksia tullaan hyödyntämään kaveritoiminnan kehittämisessä sekä raportoinnissa.