Asiakashankintaan resursoidun työajan merkitys asiakasmääriin asiantuntijaorganisaatiossa
Rajava, Tarja (2019)
Rajava, Tarja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090418173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090418173
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee sosiaali- ja terveysalalla toimivan yksityisen toimijan asiakashankinnan merkitystä yrityksen kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Opinnäytetyö on osa yrityksessä toteutettua kehittämistyötä, jonka tarve ilmeni, kun haettiin kasvua yrityksen asiakasmääriin. Ratkaisuksi ongelmaan, optikkoina toimivien asiantuntijoiden työaikaa resursoitiin asiakashankintaan. Tarkoituksenani on arvioida optikoille jalkautettujen uusien toimintatapojen yhteyttä toteutuneisiin leikkausta valmisteleviin esitutkimusmääriin. Määriä vertailen vuoden 2018 ja 2019 tammi-kesäkuun ajalta. Tavoitteenani on tuottaa yritykselle tietoa uusien käytäntöjen riittävyydestä, jota arvioin yrityksen tavoitteiden pohjalta.
Opinnäytetyö on kokonaistutkimus, jossa lähestymistapana on kvantitatiivinen menetelmä. Aineistona on käytetty yrityksen kymmenen optikon täyttämää tilastoa, josta selviää tehdyt esitutkimusmäärät, asiakashankintaan käytetyt työtunnit sekä iltoihin avattujen esitutkimusaikojen täyttöaste. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössäni oli, onko asiakashankintaan resursoitu työaika yhteydessä esitutkimusmääriin sekä onko ilta- ja viikonloppuaikoihin avatuilla esitutkimusajoilla yhteyttä esitutkimusmääriin.
Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskenta ohjelmalla, jossa kokonaistyöaikaan suhteutetun, asiakashankintaan käytetyn ajan yhteyttä tutkittiin korrelaatiokertoimen avulla esitutkimusmäärien muutosprosenttiin. Tuloksena oli positiivinen korrelaatio, jonka perusteella asiakashankintaan lisätyllä työajalla oli yhteys esitutkimusmäärien kasvuun. Vastaavasti iltoihin ja viikonloppuihin avattujen aikojen yhteys esitutkimusmääriin korreloi negatiivisesti, eli yhteyttä esitutkimusmäärien kasvuun ei voitu osoittaa.
Aiemmat tutkimukset osoittivat asiakashankintaan resursoitavan työajan tärkeyden, jonka voin tutkimukseni perusteella vahvistaa. Jatkossakin asiaan tullaan kiinnittämään huomiota optikoiden työajan suunnittelussa, sillä tuloksista voi myös tehdä johtopäätöksen, että kasvua on haastavampi saada silloin, kun aikaa ei ole riittävästi asiakashankintaan.
Opinnäytetyö on kokonaistutkimus, jossa lähestymistapana on kvantitatiivinen menetelmä. Aineistona on käytetty yrityksen kymmenen optikon täyttämää tilastoa, josta selviää tehdyt esitutkimusmäärät, asiakashankintaan käytetyt työtunnit sekä iltoihin avattujen esitutkimusaikojen täyttöaste. Tutkimuskysymyksinä opinnäytetyössäni oli, onko asiakashankintaan resursoitu työaika yhteydessä esitutkimusmääriin sekä onko ilta- ja viikonloppuaikoihin avatuilla esitutkimusajoilla yhteyttä esitutkimusmääriin.
Aineisto analysoitiin Excel-taulukkolaskenta ohjelmalla, jossa kokonaistyöaikaan suhteutetun, asiakashankintaan käytetyn ajan yhteyttä tutkittiin korrelaatiokertoimen avulla esitutkimusmäärien muutosprosenttiin. Tuloksena oli positiivinen korrelaatio, jonka perusteella asiakashankintaan lisätyllä työajalla oli yhteys esitutkimusmäärien kasvuun. Vastaavasti iltoihin ja viikonloppuihin avattujen aikojen yhteys esitutkimusmääriin korreloi negatiivisesti, eli yhteyttä esitutkimusmäärien kasvuun ei voitu osoittaa.
Aiemmat tutkimukset osoittivat asiakashankintaan resursoitavan työajan tärkeyden, jonka voin tutkimukseni perusteella vahvistaa. Jatkossakin asiaan tullaan kiinnittämään huomiota optikoiden työajan suunnittelussa, sillä tuloksista voi myös tehdä johtopäätöksen, että kasvua on haastavampi saada silloin, kun aikaa ei ole riittävästi asiakashankintaan.