Mielenterveyskuntoutuja somaattisessa sairaanhoidossa: Kokemuksia hoidosta.
Mäenpää, Jari (2019)
Mäenpää, Jari
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090318134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019090318134
Tiivistelmä
Mielenterveyskuntoutuja somaattisessa sairaanhoidossa: Kokemuksia hoidosta.
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaista potilaan hoito on sisätauteihin ja fyysisiin vaivoihin keskittyneillä sairaalaosastoilla, kun potilaalla on psyykkinen sairaus. Keskeisesti selvitettiin hoidon eettistä toteutumista, hoidollisia haasteita ja kehitystarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin klubitalon kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Osallistuneet sairaanhoitajat ovat kuvanneet kokemuksiaan työntekijänäkökulmasta, kun taas kokemusasiantuntijat ovat tuoneet asiakasnäkökulman palveluiden käyttäjinä. Haastatteluihin osallistui viisi kokemusasiantuntijaa sekä kolme sairaanhoitajaa. Haastatteluilla saadun aineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastatteluissa kävi ilmi, että hoitojärjestelmässä psyykkisesti sairaat ovat eriarvoisessa asemassa, eivätkä he saaneet yhtä laadukasta hoitoa ja ohjausta kuin potilaat, joilla ei ollut mielenterveydensairauksia. Potilaat saattoivat jäädä hoidon ulkopuolelle, kun oireet miellettiin psyykkisestä sairaudesta johtuvaksi. Leimaamista ja ennakkoluuloja esiintyi edelleen hoitokulttuurissa ja se vaikutti muun muassa tapaan, jolla potilaasta raportoitiin työyhteisössä. Sairaanhoitajien keskuudessa mielenterveyspalveluista tiedettiin huonosti, mikä vaikutti potilaan ohjaamiseen palveluissa. Mielenterveyspalvelut koettiin lisäksi riittämättömiksi.
Palveluiden suhteen toivottiin enemmän matalankynnyksen paikkoja ja vertaistukeen perustuvaa toimintaa. Somaattisen hoidon ja psykiatrian välinen yhteistyö nähtiin haastavaksi ja hoidon jatkuvuutta ei voitu aina turvata, jolloin potilaan ajateltiin jäävän ilman palveluita. Hoitotyöhön toivottiin koulutusta liittyen sekavien ja ahdistuneiden potilaiden lääkkeettömään hoitoon. Lisäksi toivottiin tietoa ja taitoa psyykkisten sairauksien tunnistamiseen. Hoidollisten asenteiden muuttamiseen toivottiin toimenpiteitä. Ehdotuksia, millä voitaisiin parantaa suhtautumista mielenterveyspotilaisiin, oli kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen sekä yleisen keskustelun virittäminen mielenterveydestä ja sen vaikutuksesta. Mental health patient in somatic healthcare: Experiences of treatment
ABSTRACT
The purpose of this thesis was to find out what the treatment of a patient is like in hospital wards focusing on internal medicine and physical ailments when the patient is suffering from mental illness. The thesis examines the realization of ethics of care, the challenges of nursing and developmental needs. The thesis was conducted in cooperation with the City of Helsinki and Helsinki clubhouse.
The thesis was carried out as a qualitative research using the theme interview method. Participating nurses described their experiences from a perspective of an employee while the experts by experience brought up the customer perspective as health care service users. Five experts by experience and three nurses participated in individual interviews. The interviews were analyzed by data-driven content analysis.
As results, the interviews revealed that the mentally ill patients are in an unequal position in the care system. They did not receive the same quality of care and guidance as patients without mental illness. Patients may have been excluded from treatment because the symptoms were thought to be due to a mental illness. Stigma and prejudice continued to exist in the nursing culture and influenced for example in the way the patient was reported in the work community. Among nurses the mental health services were poorly known, which affected the patient guidance. In addition, mental health services were considered inadequate.
To conclude, customers and nurses hoped for more low-threshold treatment centers and peer support groups. The cooperation between somatic care and psychiatry was seen as challenging and the continuity of the care could not always be guaranteed. In some situations, the patients might be excluded from the services. Further training in the non-medication treatment of anxious and psychotic patients was needed, as well as the knowledge and skills to identify mental illness. Measures were requested to change the nursing culture. Suggestions on how to improve the treatment of mental patients were the use of experts by experience and the promotion of a general debate on mental health and its impact.
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, minkälaista potilaan hoito on sisätauteihin ja fyysisiin vaivoihin keskittyneillä sairaalaosastoilla, kun potilaalla on psyykkinen sairaus. Keskeisesti selvitettiin hoidon eettistä toteutumista, hoidollisia haasteita ja kehitystarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Helsingin klubitalon kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Osallistuneet sairaanhoitajat ovat kuvanneet kokemuksiaan työntekijänäkökulmasta, kun taas kokemusasiantuntijat ovat tuoneet asiakasnäkökulman palveluiden käyttäjinä. Haastatteluihin osallistui viisi kokemusasiantuntijaa sekä kolme sairaanhoitajaa. Haastatteluilla saadun aineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Haastatteluissa kävi ilmi, että hoitojärjestelmässä psyykkisesti sairaat ovat eriarvoisessa asemassa, eivätkä he saaneet yhtä laadukasta hoitoa ja ohjausta kuin potilaat, joilla ei ollut mielenterveydensairauksia. Potilaat saattoivat jäädä hoidon ulkopuolelle, kun oireet miellettiin psyykkisestä sairaudesta johtuvaksi. Leimaamista ja ennakkoluuloja esiintyi edelleen hoitokulttuurissa ja se vaikutti muun muassa tapaan, jolla potilaasta raportoitiin työyhteisössä. Sairaanhoitajien keskuudessa mielenterveyspalveluista tiedettiin huonosti, mikä vaikutti potilaan ohjaamiseen palveluissa. Mielenterveyspalvelut koettiin lisäksi riittämättömiksi.
Palveluiden suhteen toivottiin enemmän matalankynnyksen paikkoja ja vertaistukeen perustuvaa toimintaa. Somaattisen hoidon ja psykiatrian välinen yhteistyö nähtiin haastavaksi ja hoidon jatkuvuutta ei voitu aina turvata, jolloin potilaan ajateltiin jäävän ilman palveluita. Hoitotyöhön toivottiin koulutusta liittyen sekavien ja ahdistuneiden potilaiden lääkkeettömään hoitoon. Lisäksi toivottiin tietoa ja taitoa psyykkisten sairauksien tunnistamiseen. Hoidollisten asenteiden muuttamiseen toivottiin toimenpiteitä. Ehdotuksia, millä voitaisiin parantaa suhtautumista mielenterveyspotilaisiin, oli kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen sekä yleisen keskustelun virittäminen mielenterveydestä ja sen vaikutuksesta.
ABSTRACT
The purpose of this thesis was to find out what the treatment of a patient is like in hospital wards focusing on internal medicine and physical ailments when the patient is suffering from mental illness. The thesis examines the realization of ethics of care, the challenges of nursing and developmental needs. The thesis was conducted in cooperation with the City of Helsinki and Helsinki clubhouse.
The thesis was carried out as a qualitative research using the theme interview method. Participating nurses described their experiences from a perspective of an employee while the experts by experience brought up the customer perspective as health care service users. Five experts by experience and three nurses participated in individual interviews. The interviews were analyzed by data-driven content analysis.
As results, the interviews revealed that the mentally ill patients are in an unequal position in the care system. They did not receive the same quality of care and guidance as patients without mental illness. Patients may have been excluded from treatment because the symptoms were thought to be due to a mental illness. Stigma and prejudice continued to exist in the nursing culture and influenced for example in the way the patient was reported in the work community. Among nurses the mental health services were poorly known, which affected the patient guidance. In addition, mental health services were considered inadequate.
To conclude, customers and nurses hoped for more low-threshold treatment centers and peer support groups. The cooperation between somatic care and psychiatry was seen as challenging and the continuity of the care could not always be guaranteed. In some situations, the patients might be excluded from the services. Further training in the non-medication treatment of anxious and psychotic patients was needed, as well as the knowledge and skills to identify mental illness. Measures were requested to change the nursing culture. Suggestions on how to improve the treatment of mental patients were the use of experts by experience and the promotion of a general debate on mental health and its impact.