JÄTEHUOLLON JA MATERIAALITEHOKKUUDEN KEHITTÄMISTARPEET IKÄÄNTYNEIDEN NÄKÖKULMASTA - Case: Forssan kotihoito
Ilo, Sanna (2019)
Ilo, Sanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082317954
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019082317954
Tiivistelmä
Tämän tutkimuspainotteisen opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Forssan alueen kotihoitotoimintaa. Tutkimuksen kohteena olivat toiminnassa käytettävät tuotteet, materiaalit ja pakkaukset sekä jätteiden lajitteluun liittyvä osaaminen ja sen toteutuminen asiakaskohteissa. Tavoitteena oli kehittää koko toiminnan materiaalitehokkuutta, edistää jätteen synnyn ehkäisyä ja löytää keinoja jätteiden lajittelun tehostamiseksi ja helpottamiseksi ikäihmisten tarpeet ja haasteet huomioiden.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu sosiaalihuollosta, jätehuollosta ja julkisista hankinnoista. Näiden osioiden jälkeen edetään tutkimusosuuteen, johtopäätöksiin ja kehitysehdotuksiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon osallistuivat kotihoidon asiakkaat, kotihoidon työntekijät, kunnallinen ateriapalveluiden tuottaja ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän materiaalihallinto. Kyselytutkimukseen osallistuneiden sidosryhmien lisäksi aineistoa kerättiin itsenäisellä tiedonhaulla ja ottamalla yhteyttä eri alojen asiantuntijoihin.
Tutkimuksen tulosten mukaan kunnallinen ateriapalveluiden tuottaja huomioi ateriapakkausten materiaalien kierrätettävyyden hyvin. Ateriapalvelut käyttää julkisten hankintojen yleisimpänä valintaperusteena hinta-laatu -suhdetta ja myös elinkaarikustannuksia käytetään. Hinta-laatu -suhdetta käyttämällä julkisiin hankintoihin voidaan konkreettisesti ottaa mukaan kestävään kehitykseen liittyviä kriteereitä. Materiaalihallinnossa tuotteiden ja tarvikkeiden kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden huomioiminen oli haasteellisempaa ja vähäisempää aseptisuuden vaatimusten, alan kertakäyttötuotteiden runsauden ja alan kertakäyttökulttuurin vuoksi. Materiaalihallinnossa halvin hinta oli yleisimmin käytetty valintaperuste julkisissa hankinnoissa.
Tutkimuksen tuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan muun muassa eri jätejakeiden kiinteistökohtaista erilliskeräystä ja taloudellisia ohjauskeinoja tulisi lisätä kierrätyksen helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Nämä keinot palvelevat ikäihmisten erityistarpeiden lisäksi myös muuta väestöä. Euroopan Unionin asettamat kierrätystavoitteet kiristyvät 2020-2035 aikana, mikä lisää tarvetta erilliskeräyksen kiinteistökohtaiselle tehostamiselle kierrätysasteen nostamiseksi. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa alueellisia jätehuoltomääräyksiä kiristämällä.
Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu sosiaalihuollosta, jätehuollosta ja julkisista hankinnoista. Näiden osioiden jälkeen edetään tutkimusosuuteen, johtopäätöksiin ja kehitysehdotuksiin. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, johon osallistuivat kotihoidon asiakkaat, kotihoidon työntekijät, kunnallinen ateriapalveluiden tuottaja ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän materiaalihallinto. Kyselytutkimukseen osallistuneiden sidosryhmien lisäksi aineistoa kerättiin itsenäisellä tiedonhaulla ja ottamalla yhteyttä eri alojen asiantuntijoihin.
Tutkimuksen tulosten mukaan kunnallinen ateriapalveluiden tuottaja huomioi ateriapakkausten materiaalien kierrätettävyyden hyvin. Ateriapalvelut käyttää julkisten hankintojen yleisimpänä valintaperusteena hinta-laatu -suhdetta ja myös elinkaarikustannuksia käytetään. Hinta-laatu -suhdetta käyttämällä julkisiin hankintoihin voidaan konkreettisesti ottaa mukaan kestävään kehitykseen liittyviä kriteereitä. Materiaalihallinnossa tuotteiden ja tarvikkeiden kierrätettävyyden ja materiaalitehokkuuden huomioiminen oli haasteellisempaa ja vähäisempää aseptisuuden vaatimusten, alan kertakäyttötuotteiden runsauden ja alan kertakäyttökulttuurin vuoksi. Materiaalihallinnossa halvin hinta oli yleisimmin käytetty valintaperuste julkisissa hankinnoissa.
Tutkimuksen tuloksista tehtyjen johtopäätösten mukaan muun muassa eri jätejakeiden kiinteistökohtaista erilliskeräystä ja taloudellisia ohjauskeinoja tulisi lisätä kierrätyksen helpottamiseksi ja tehostamiseksi. Nämä keinot palvelevat ikäihmisten erityistarpeiden lisäksi myös muuta väestöä. Euroopan Unionin asettamat kierrätystavoitteet kiristyvät 2020-2035 aikana, mikä lisää tarvetta erilliskeräyksen kiinteistökohtaiselle tehostamiselle kierrätysasteen nostamiseksi. Tähän asiaan voidaan vaikuttaa alueellisia jätehuoltomääräyksiä kiristämällä.