Helsinkiläisen olutravintolan työturvallisuuskartoitus ja turvallisuuden kehittäminen
Häkkinen, Riku (2019)
Häkkinen, Riku
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081917897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081917897
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää turvallisuutta helsinkiläisessä olutravintolassa, keskittyen etupäässä henkilökunnan työturvallisuuteen. Ravintolan omistaja halusi ylläpitää työntekijöidensä turvallisuutta sekä saada tietoa siitä, missä toiminnan turvallisuutta voidaan parantaa järkevin ja kustannustehokkain keinoin; jo yksinomaan ulkopuolinen näkökanta voi auttaa tässä.
Työn tilaajan kanssa sovittiin kaksi- tai kolmeosaisesta tuotoksesta: Ensimmäinen osa on turvallisuus- ja pelastussuunnitelma kohderavintolalle. Toinen osa on helposti luettavissa, ymmärrettävissä ja noudatettavissa oleva työturvallisuusopas, johon on kerätty kyseisen ravintolan keskeisimmät riskit ja niille osuvimmat korjaavat toimenpiteet. Kolmas osa, jonka totetuttaminen oli sopimisvaiheessa vielä epäselvää, olisi ollut työtekijöille pidettävä koulutustilaisuus, jossa käsitellään turvallisuusteemoja ja opinnäytetyön keskeisimpiä asioita yhdessä. Tätä kolmatta osaa ei lopulta toteutettu.
Tietoperustana opinnäytetyöhön käytettiin aiheeseen suoraan tai epäsuoraan liittyvää kirjallisuutta, sekä allekirjoittaneen omaa aikaisempaa kokemusta ravintoloissa työskentelemisestä. Käytettyjä menetelmiä tiedonkeräämiseen ja soveltamiseen olivat ensisijaisesti strukturoidut ja puolistrukturoidut haastattelut kohdeyrityksen johdon ja työntekijöiden kanssa, sekä näistä muodostettujen tarinoiden narratiivinen analyysi. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman luontia varten käytettiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivullaan julkaisemaa ravintolan pelastussuunnitelmapohjaa.
Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmasta jäi uupumaan joitakin tietoja kohdekohtaisista yksityiskohdista, kuten käytössä olevista kemikaaleista. Näistä tiedoista tulisi yrityksen henkilöstön ja johdon olla itse hyvin perillä, ja johdon tulisi varmistaa, että tiedot ovat helposti saatavilla kaikille paikalla työskenteleville. Ensimmäisenä kehitysehdotuksena on luonnollisesti, että turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan merkitsemäni kohdat täydennetään heti kun mahdollista. Suunnitelma tulee myös perehdyttää kaikille työntekijöille, ja se tulee tarkistaa ja päivittää säännöllisin väliajoin tai aina, kun vallitseva tilanne muuttuu.
Työturvallisuusoppaaseen selvitettiin keskeisimpiä riskejä, mitä yrityksen työntekijät työssään kohtaavat, ja mihin he voivat itse vaikuttaa omalla toiminnallaan. Nämä liittyvät esimerkiksi humaltuneisiin asiakkaisiin, välikohtauksiin, tulipaloihin, työterveyteen, yleisiin vaaratilanteisiin ja ergonomiaan. Jokaiselle käsitellylle riskille annettiin vähintään yksi keino, jolla riskiin voi vaikuttaa. Tähän liittyen on suositeltavaa, että kohdeyrityksenjohto tarkastelee säännöllisin väliajoin, onko ohjeessa muutettavaa ja pitää henkilökuntansa ajan tasalla yrityksen yksilöllisten riskien hallinnasta.
Työn tilaajan kanssa sovittiin kaksi- tai kolmeosaisesta tuotoksesta: Ensimmäinen osa on turvallisuus- ja pelastussuunnitelma kohderavintolalle. Toinen osa on helposti luettavissa, ymmärrettävissä ja noudatettavissa oleva työturvallisuusopas, johon on kerätty kyseisen ravintolan keskeisimmät riskit ja niille osuvimmat korjaavat toimenpiteet. Kolmas osa, jonka totetuttaminen oli sopimisvaiheessa vielä epäselvää, olisi ollut työtekijöille pidettävä koulutustilaisuus, jossa käsitellään turvallisuusteemoja ja opinnäytetyön keskeisimpiä asioita yhdessä. Tätä kolmatta osaa ei lopulta toteutettu.
Tietoperustana opinnäytetyöhön käytettiin aiheeseen suoraan tai epäsuoraan liittyvää kirjallisuutta, sekä allekirjoittaneen omaa aikaisempaa kokemusta ravintoloissa työskentelemisestä. Käytettyjä menetelmiä tiedonkeräämiseen ja soveltamiseen olivat ensisijaisesti strukturoidut ja puolistrukturoidut haastattelut kohdeyrityksen johdon ja työntekijöiden kanssa, sekä näistä muodostettujen tarinoiden narratiivinen analyysi. Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman luontia varten käytettiin Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen kotisivullaan julkaisemaa ravintolan pelastussuunnitelmapohjaa.
Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmasta jäi uupumaan joitakin tietoja kohdekohtaisista yksityiskohdista, kuten käytössä olevista kemikaaleista. Näistä tiedoista tulisi yrityksen henkilöstön ja johdon olla itse hyvin perillä, ja johdon tulisi varmistaa, että tiedot ovat helposti saatavilla kaikille paikalla työskenteleville. Ensimmäisenä kehitysehdotuksena on luonnollisesti, että turvallisuus- ja pelastussuunnitelmaan merkitsemäni kohdat täydennetään heti kun mahdollista. Suunnitelma tulee myös perehdyttää kaikille työntekijöille, ja se tulee tarkistaa ja päivittää säännöllisin väliajoin tai aina, kun vallitseva tilanne muuttuu.
Työturvallisuusoppaaseen selvitettiin keskeisimpiä riskejä, mitä yrityksen työntekijät työssään kohtaavat, ja mihin he voivat itse vaikuttaa omalla toiminnallaan. Nämä liittyvät esimerkiksi humaltuneisiin asiakkaisiin, välikohtauksiin, tulipaloihin, työterveyteen, yleisiin vaaratilanteisiin ja ergonomiaan. Jokaiselle käsitellylle riskille annettiin vähintään yksi keino, jolla riskiin voi vaikuttaa. Tähän liittyen on suositeltavaa, että kohdeyrityksenjohto tarkastelee säännöllisin väliajoin, onko ohjeessa muutettavaa ja pitää henkilökuntansa ajan tasalla yrityksen yksilöllisten riskien hallinnasta.