Kestävän matkailun toimenpiteet Suomen suosituimmissa rantakohteissa
Timperi, Jasmin (2019)
Lataukset:
Timperi, Jasmin
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019081217797
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on kestävät toimenpiteet matkailun näkökulmasta Suomen suosituimmissa rantakohteissa. Tutkimuskohteiksi valikoitui Hanko ja Kalajoen Hiekkasärkät. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia toimenpiteitä Suomen rantakohteissa tehdään kestävän matkailun eteen. Tarkoituksena oli tutkia, mikä on kestävän matkailun tila kohteissa ja otetaanko matkakohteissa huomioon taloudelliset, ympäristölliset ja sosiaaliset vaikutukset. Toimeksiantajana toimii Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja tutkimuksen aihe pohjaa Erasmus+ TOURIST-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on selvittää kestävän matkailun kehittämismahdollisuuksia sekä strategioita matkailun myönteisten vaikutusten kasvattamiseksi Thaimaassa ja Vietnamissa. Opinnäytetyö antaa projektille hyödyllistä ajankohtaista tietoa Suomen rantakohteiden kestävän matkailun tilasta.
Tietoperusta koostuu kestävän matkailun käsitteestä sekä kaikista sen osa-alueista selittäen matkailun ekologiset, taloudelliset sekä sosio-kulttuuriset vaikutukset kohteeseen. Lisäksi avataan hiukan yritysvastuuta ja yritysvastuuviestintää. Lähteinä tietoperustalle toimivat tietokirjallisuus sekä aihetta käsittelevät verkkosivut.
Empiirinen tutkimusosuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tarkoitus oli saada syvällisempi näkemys ilmiöstä. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin havainnointi, tekstidokumentit, artikkelit sekä haastattelut. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2019.
Aineiston analysoinnin jälkeen saatiin selville, että tutkimuskohteissa edistetään kestävää matkailua joiltakin osin. Strategioiden osalta kaksi tutkimuskohdetta olivat hyvin eri tasolla toisen ilmaistessa tavoitteita ja toimenpiteitä, kun taas toisen matkailustrategiassa ei ollut lainkaan mainintaa vastuullisuudesta. Suomessa kansallinen lainsäädäntö määrää esimerkiksi vesi- ja jätevesihuollosta, joten nämä asiat ovat kunnossa ilman matkailuelinkeinon näkökulmaakin. Tutkimuskohteet olivat kiinnostuneita ekologisista energiantuotannon ratkaisuista sekä kesäkohteina kummassakin oli suunnitelmia laajentaa sesonkia ympärivuotiseksi tavoitellen muun muassa kokousmatkailijaryhmää. Matkailun kasvun myötä maankäyttö- ja kaavoitus on aiheuttanut erimielisyyksiä paikkakunnilla ja ympäristövastuullisuus on jäänyt kasvusuunnitelmien jalkoihin. Sosiaalisen vastuun osalta esille nousi kausityöntekijöiden asema ja toisaalta paikallisten tyytymättömyys epäonnistuneisiin rakennushankkeisiin.
Tietoperusta koostuu kestävän matkailun käsitteestä sekä kaikista sen osa-alueista selittäen matkailun ekologiset, taloudelliset sekä sosio-kulttuuriset vaikutukset kohteeseen. Lisäksi avataan hiukan yritysvastuuta ja yritysvastuuviestintää. Lähteinä tietoperustalle toimivat tietokirjallisuus sekä aihetta käsittelevät verkkosivut.
Empiirinen tutkimusosuus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, sillä tarkoitus oli saada syvällisempi näkemys ilmiöstä. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin havainnointi, tekstidokumentit, artikkelit sekä haastattelut. Aineisto kerättiin huhti-toukokuussa 2019.
Aineiston analysoinnin jälkeen saatiin selville, että tutkimuskohteissa edistetään kestävää matkailua joiltakin osin. Strategioiden osalta kaksi tutkimuskohdetta olivat hyvin eri tasolla toisen ilmaistessa tavoitteita ja toimenpiteitä, kun taas toisen matkailustrategiassa ei ollut lainkaan mainintaa vastuullisuudesta. Suomessa kansallinen lainsäädäntö määrää esimerkiksi vesi- ja jätevesihuollosta, joten nämä asiat ovat kunnossa ilman matkailuelinkeinon näkökulmaakin. Tutkimuskohteet olivat kiinnostuneita ekologisista energiantuotannon ratkaisuista sekä kesäkohteina kummassakin oli suunnitelmia laajentaa sesonkia ympärivuotiseksi tavoitellen muun muassa kokousmatkailijaryhmää. Matkailun kasvun myötä maankäyttö- ja kaavoitus on aiheuttanut erimielisyyksiä paikkakunnilla ja ympäristövastuullisuus on jäänyt kasvusuunnitelmien jalkoihin. Sosiaalisen vastuun osalta esille nousi kausityöntekijöiden asema ja toisaalta paikallisten tyytymättömyys epäonnistuneisiin rakennushankkeisiin.