Kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan tuotantoketjun kehittäminen
Holopainen, Anniina (2019)
Lataukset:
Holopainen, Anniina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070417625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070417625
Tiivistelmä
Suomen lammastalous on kehittynyt kotitarve eläintenpidosta ja villantuotannosta hiljalleen ammattimaiseksi lihantuotannoksi. Tilojen määrä on vähentynyt samalla kun, uuhimäärä tilaa kohti on kasvanut. Lammastuottajat ovat tuskailleet heikon kannattavuuden ja viivästyneiden teurasnoutojen kanssa. Työn tilaaja Suomen Lammasyhdistys on valtakunnallinen edunvalvonta- ja tiedotusorganisaatio, jonka tehtävänä on kehittää ja tukea kotimaista lammastaloutta.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lammasketjua ja sen toimijoita, löytää mahdolliset ongelmakohdat. Tavoitteena oli ymmärtää lammasketjun eri toimijoita ja ketjua kokonaisuudessaan. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on lisääntynyt. Lähiruoka, ruoan ekologinen jalanjälki ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat päivittäisiä puheenaiheita. Tutkimuksen yhtenä tehtävänä oli myös selvittää vastaako kotimaisen karitsan ja lampaantarjonta kuluttajien toiveisiin ja kulutustottumuksiin.
Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja haastattelemalla lammasketjun eri toimijoita (teurastamot, jalostamot, tukku ja suurkeittiöt). Tutkimustulokset osoittavat, että kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan markkinat eivät ole asiakaslähtöiset. Markkinointia tehdään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Integraatio ja ohjaus ketjussa on vähäistä. Ostava teollisuus, tukut ja kauppa pystyvät määrittelemään lampaanlihan hinnan.
Kehitysideoina esitettiin kotimaisen karitsan brändäämistä, vähintäänkin alueellista yhteistyötä tilojen ja karitsanlihaketjun toimijoiden välillä. Sesonkina lammastuotteille saadaan parempi hinta ja kysyntää on enemmän, haasteena tuoreen lihan riittävä saatavuus. Yhtenä vaihtoehtona sesonki haasteeseen on pakkasvarastointi. Kehityskohteina voisi olla myös lampaan ja karitsan ruhon uudelleen segmentointi ja lammastuotteiden jatkojalostaminen.
Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lammasketjua ja sen toimijoita, löytää mahdolliset ongelmakohdat. Tavoitteena oli ymmärtää lammasketjun eri toimijoita ja ketjua kokonaisuudessaan. Kuluttajien kiinnostus ruoan alkuperää kohtaan on lisääntynyt. Lähiruoka, ruoan ekologinen jalanjälki ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat päivittäisiä puheenaiheita. Tutkimuksen yhtenä tehtävänä oli myös selvittää vastaako kotimaisen karitsan ja lampaantarjonta kuluttajien toiveisiin ja kulutustottumuksiin.
Tutkimus tehtiin kirjallisuustutkimuksena ja haastattelemalla lammasketjun eri toimijoita (teurastamot, jalostamot, tukku ja suurkeittiöt). Tutkimustulokset osoittavat, että kotimaisen lampaan- ja karitsanlihan markkinat eivät ole asiakaslähtöiset. Markkinointia tehdään hyvin vähän tai ei ollenkaan. Integraatio ja ohjaus ketjussa on vähäistä. Ostava teollisuus, tukut ja kauppa pystyvät määrittelemään lampaanlihan hinnan.
Kehitysideoina esitettiin kotimaisen karitsan brändäämistä, vähintäänkin alueellista yhteistyötä tilojen ja karitsanlihaketjun toimijoiden välillä. Sesonkina lammastuotteille saadaan parempi hinta ja kysyntää on enemmän, haasteena tuoreen lihan riittävä saatavuus. Yhtenä vaihtoehtona sesonki haasteeseen on pakkasvarastointi. Kehityskohteina voisi olla myös lampaan ja karitsan ruhon uudelleen segmentointi ja lammastuotteiden jatkojalostaminen.