Vuodeosastopotilaan ja hänen omaisensa osallisuuden kehittäminen hoidon suunnittelussa
Kukkonen, Terhi (2019)
Kukkonen, Terhi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117610
Tiivistelmä
Hoitotyön etiikan ja toimintaa säätävien lakien mukaan potilaan osallisuus hoitoon on itseisarvo ja tavoiteltava asia. Osallisuudella on todettu olevan yhteys hoidon tavoitteiden saavuttamiseen ja hoidon koettuun laatuun. Potilaan ja omaisen osallisuutta kehitettiin terveyskeskussairaalan vuodeosastolla. Kehittämisen tavoite oli potilaan ja omaisen osallistumisen ja vastuullisuuden vahvistaminen hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, koska muutostarve koski työkäytäntöjä. Toimintatutkimuksessa ymmärrys kehittämiskohteesta rakentuu yhteistoiminnallisesti, tiedon ja toiminnan limittyessä kehittämissykleissä.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata osallisuuden kehittämisen tietoperusta. Kehittämiskysymys oli, minkälaisena vanhuspotilaan ja hänen omaisensa osallisuus hoitoon näyttäytyy aikaisemman tutkimustulosten perusteella? Vastaus kehittämiskysymykseen haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tiedonhaku tehtiin Ovid, Ebsco ja Medic tietokannoista sekä manuaalisesti. Aineisto saatiin 13 tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksena muodostuivat luokat: organisaation hallinto, päivittäisen hoitotyön järjestely, vuorovaikutus henkilökunnan ja potilaan välillä, potilaan osallisuus hoitoon, omaisen osallisuus, osallisuuden kehit-tämisen käytännöt ja osallisuuden moninaisuus.
Toisessa syklissä tarkoitus oli kartoittaa potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen käytäntöjä asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Tässä toteutettiin benchmarking-vierailu asiakaslähtöisten hoidon suunnittelun käytäntöjen kartoittamiseksi. Vertailukehittämisen perustaksi kuvattiin kehittämisympäristön hoidon suunnittelun prosessinkuvaus. Vierailun tuloksena oli välittömästi käyttöön otettavia tuloksia, joita olivat potilaan oman tavoitteen ja sairauttaan koskevan tiedon määrän selvittäminen ja kirjaaminen sekä opaskansio osaston toiminnasta ja hoidon tavoitteista potilaille sekä omaisille. Jatkokehittämistä vaativia asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta kehittäviä käytäntöjä olivat hoitojaksoon sisältyvät palaverit potilaan ja omaisen kanssa, vuoteenvierusraportointi ja osaston hoitoprosessin vaiheiden kuvaaminen kaikkien toimijoiden osalta potilaan osallistumisen näkökulmasta. Hoitoprosessiin osapuolet ovat hoitotyöntekijät, lääkärit, potilas, omainen ja fysioterapeutti. Prosessin mallintamiseksi potilaan osallisuutta tukevat toiminnot ja niiden toteutus on kuvattava kaikkien osapuolten ja hoitoprosessin vaiheista tulotilanteen, osastolla olon ja kotiutuksen osalta.
Kolmannessa syklissä tarkoitus oli selvittää, minkälainen on potilaan ja omaisen osallisuutta tukeva hoidon suunnittelun toimintamalli. Toimintamallin kehittämisessä käytettiin CoCo Cosmos suunnittelupeliä. Pilotointi kesti kolme viikkoa. Se toteutettiin kahdessa hoito-osaston moduulissa. Pilotoinnin aikana hoidon suunnittelu toteutettiin kymmenelle potilaalle toimintamallin mukaisesti. Pilotoinnin merkitystä arvioitiin haastattelemalla potilas ja omainen (n=2), kyselyllä projektiryhmäläisiltä (n=3) ja havainnoimalla hoidon suunnittelua pilotoinnin aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Potilaan ja omaisen haastattelun tuloksina muo-dostuivat pääluokat potilaan ja omaisen osallisuus hoidon suunnittelussa ja pitkäaikaissairaus osallisuuden viitekehyksenä. Kyselyaineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Henkilökunnan mukaan toimintamallilla potilaan hoidon suunnittelussa oli merkitystä tiedon keräämiseen, kotiutuksen suunnitteluun, yhteistyöhön ja potilaan motivaatioon kuntoutumiseen. Toimintamallin pilotointi nosti esiin haasteita potilaiden tulohaastatteluiden toteutuksessa, tehtävienjaossa eri ammattiryhmien välillä ja kirjaamisen käytännöissä.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kartoittaa potilaan osallisuutta tukevan hoidon toteutukseen kehittämisideoita ja ratkaisuja toimintamallin käytäntöön viemiseksi. Siksi järjestettiin toimintamallin jatkokehittämiseksi ja käytäntöön implementoinnin tueksi henkilökunnan työhyvinvointi-iltapäivissä (6 ryhmää, n=37 osallistujaa) yhteiskehittämistyöpajat prosessikävelynä. Potilaan ja omaisen osallisuuden kehittämistä koskevalle aineistolle tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tuloksista muodostuivat pääluokat potilaan osallisuuden tukeminen, potilaan osallisuuden haasteet ja omaisen osallisuus. Potilaiden alentunut toiminta- tai päätöksentekokyky korostui tuloksessa osallisuuden haasteena. Osallisuuden tukemisen merkittävänä tekijänä korostui vuorovai-kutus. Potilaiden kanssa keskustelu on merkittävä osa hoitotyötä, johon tarvitaan aikaa. Päivittäisen työn järjestely, muutokseen tarvittavien tehtävien kuvaukset ja moniammatillinen yhteistyö ovat kriittisiä huomioitavia muutoksen suunnittelussa. Tämä ilmeni toimintamallin pilotoinnin toteutuksen arvioinnissa sekä 3. ja 4. syklin tuloksissa.
Hoidon suunnittelun nykytilanteen kuvaaminen, kehitetyn toimintamallin pilotointi ja jatkokehittäminen toivat esille sähköisen potilastietojärjestelmän vaikutuksen potilaan osallisuuteen. Pystymättä ottamaan kantaa, onko tilanne käyttäjä- vai ohjelmistolähtöinen, hoitosuunnitelman tekemisessä korostui tiedon hankkiminen sähköisestä järjestelmästä ja tiedon tarkka raportointi järjestelmään. Potilaan hoidon tavoitteiden asettamiseen ja hoidon suunnitteluun tarvitaan tietoa, jota jaetaan kaksisuuntaisesti. Osallisuus toteutuu henkilökunnan ja potilaan sekä omaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Valmentava johtaminen on vuorovaikutuksellinen, kuunteleva ja luovuuteen kannustava johtamisen orientaatio. Potilaan näkökulmasta osallisuus on sekä omaan hoitoon että hoidon kehittämiseen ja suunnitteluun osallistumista. Toiminnan kehittämisessä on huomioitava järjestelmän, työntekijöiden ja palvelun käyttäjien näkökulmat.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kuvata osallisuuden kehittämisen tietoperusta. Kehittämiskysymys oli, minkälaisena vanhuspotilaan ja hänen omaisensa osallisuus hoitoon näyttäytyy aikaisemman tutkimustulosten perusteella? Vastaus kehittämiskysymykseen haettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Tiedonhaku tehtiin Ovid, Ebsco ja Medic tietokannoista sekä manuaalisesti. Aineisto saatiin 13 tutkimuksesta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksena muodostuivat luokat: organisaation hallinto, päivittäisen hoitotyön järjestely, vuorovaikutus henkilökunnan ja potilaan välillä, potilaan osallisuus hoitoon, omaisen osallisuus, osallisuuden kehit-tämisen käytännöt ja osallisuuden moninaisuus.
Toisessa syklissä tarkoitus oli kartoittaa potilaan hoidon suunnittelun ja toteutuksen käytäntöjä asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Tässä toteutettiin benchmarking-vierailu asiakaslähtöisten hoidon suunnittelun käytäntöjen kartoittamiseksi. Vertailukehittämisen perustaksi kuvattiin kehittämisympäristön hoidon suunnittelun prosessinkuvaus. Vierailun tuloksena oli välittömästi käyttöön otettavia tuloksia, joita olivat potilaan oman tavoitteen ja sairauttaan koskevan tiedon määrän selvittäminen ja kirjaaminen sekä opaskansio osaston toiminnasta ja hoidon tavoitteista potilaille sekä omaisille. Jatkokehittämistä vaativia asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta kehittäviä käytäntöjä olivat hoitojaksoon sisältyvät palaverit potilaan ja omaisen kanssa, vuoteenvierusraportointi ja osaston hoitoprosessin vaiheiden kuvaaminen kaikkien toimijoiden osalta potilaan osallistumisen näkökulmasta. Hoitoprosessiin osapuolet ovat hoitotyöntekijät, lääkärit, potilas, omainen ja fysioterapeutti. Prosessin mallintamiseksi potilaan osallisuutta tukevat toiminnot ja niiden toteutus on kuvattava kaikkien osapuolten ja hoitoprosessin vaiheista tulotilanteen, osastolla olon ja kotiutuksen osalta.
Kolmannessa syklissä tarkoitus oli selvittää, minkälainen on potilaan ja omaisen osallisuutta tukeva hoidon suunnittelun toimintamalli. Toimintamallin kehittämisessä käytettiin CoCo Cosmos suunnittelupeliä. Pilotointi kesti kolme viikkoa. Se toteutettiin kahdessa hoito-osaston moduulissa. Pilotoinnin aikana hoidon suunnittelu toteutettiin kymmenelle potilaalle toimintamallin mukaisesti. Pilotoinnin merkitystä arvioitiin haastattelemalla potilas ja omainen (n=2), kyselyllä projektiryhmäläisiltä (n=3) ja havainnoimalla hoidon suunnittelua pilotoinnin aikana. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Potilaan ja omaisen haastattelun tuloksina muo-dostuivat pääluokat potilaan ja omaisen osallisuus hoidon suunnittelussa ja pitkäaikaissairaus osallisuuden viitekehyksenä. Kyselyaineisto analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Henkilökunnan mukaan toimintamallilla potilaan hoidon suunnittelussa oli merkitystä tiedon keräämiseen, kotiutuksen suunnitteluun, yhteistyöhön ja potilaan motivaatioon kuntoutumiseen. Toimintamallin pilotointi nosti esiin haasteita potilaiden tulohaastatteluiden toteutuksessa, tehtävienjaossa eri ammattiryhmien välillä ja kirjaamisen käytännöissä.
Neljännen syklin tarkoituksena oli kartoittaa potilaan osallisuutta tukevan hoidon toteutukseen kehittämisideoita ja ratkaisuja toimintamallin käytäntöön viemiseksi. Siksi järjestettiin toimintamallin jatkokehittämiseksi ja käytäntöön implementoinnin tueksi henkilökunnan työhyvinvointi-iltapäivissä (6 ryhmää, n=37 osallistujaa) yhteiskehittämistyöpajat prosessikävelynä. Potilaan ja omaisen osallisuuden kehittämistä koskevalle aineistolle tehtiin teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tuloksista muodostuivat pääluokat potilaan osallisuuden tukeminen, potilaan osallisuuden haasteet ja omaisen osallisuus. Potilaiden alentunut toiminta- tai päätöksentekokyky korostui tuloksessa osallisuuden haasteena. Osallisuuden tukemisen merkittävänä tekijänä korostui vuorovai-kutus. Potilaiden kanssa keskustelu on merkittävä osa hoitotyötä, johon tarvitaan aikaa. Päivittäisen työn järjestely, muutokseen tarvittavien tehtävien kuvaukset ja moniammatillinen yhteistyö ovat kriittisiä huomioitavia muutoksen suunnittelussa. Tämä ilmeni toimintamallin pilotoinnin toteutuksen arvioinnissa sekä 3. ja 4. syklin tuloksissa.
Hoidon suunnittelun nykytilanteen kuvaaminen, kehitetyn toimintamallin pilotointi ja jatkokehittäminen toivat esille sähköisen potilastietojärjestelmän vaikutuksen potilaan osallisuuteen. Pystymättä ottamaan kantaa, onko tilanne käyttäjä- vai ohjelmistolähtöinen, hoitosuunnitelman tekemisessä korostui tiedon hankkiminen sähköisestä järjestelmästä ja tiedon tarkka raportointi järjestelmään. Potilaan hoidon tavoitteiden asettamiseen ja hoidon suunnitteluun tarvitaan tietoa, jota jaetaan kaksisuuntaisesti. Osallisuus toteutuu henkilökunnan ja potilaan sekä omaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Valmentava johtaminen on vuorovaikutuksellinen, kuunteleva ja luovuuteen kannustava johtamisen orientaatio. Potilaan näkökulmasta osallisuus on sekä omaan hoitoon että hoidon kehittämiseen ja suunnitteluun osallistumista. Toiminnan kehittämisessä on huomioitava järjestelmän, työntekijöiden ja palvelun käyttäjien näkökulmat.