Sosiaalinen hyvinvointi helsinkiläisessä yläkoulussa: Kouluterveyskyselyn 2017 koulukohtaisten tulosten analysointi
Harju, Helmi (2019)
Harju, Helmi
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019070117605
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä helsinkiläisen yläkoulun kanssa. Kouluun viitataan kohdekouluna. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kohdekoulun 8. ja 9. luokkalaisten kokemuksia kouluyhteisönsä sosiaalisesta hyvinvoinnista vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten perusteella. Tavoitteena oli auttaa kohdekoulun opiskeluhuoltoa kohdentamaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kouluyhteisön ja oppilaiden tarpeiden mukaan.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin kohdekoulun tuloksia vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Kohdekoulussa poikien vastausaktiivisuus oli 76 prosenttia (n=57) ja tyttöjen 70 prosenttia (n=33). Kohdekoulun koulukohtaiset tulokset saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sähköisestä tulospalvelusta indikaattoreina. Kohdekoulun tuloksia verrattiin koulun omiin vuoden 2013 tuloksiin sekä keskimääräisiin tuloksiin Helsingin kaupungin yläkouluissa vuonna 2017. Lisäksi kohdekoulun tyttöjen ja poikien tuloksia verrattiin toisiinsa. Laskettujen erojen merkittävyyttä arvioitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viitteellisten tulkintarajojen avulla.
Poikien kokemukset oppilaiden keskinäisistä suhteista, kiusaamisesta ja opettajista olivat valtaosin myönteisempiä kuin vuonna 2013 tai ennallaan. Tyttöjen tulokset olivat sen sijaan suurelta osin aiempaa kielteisempiä. Lisäksi läheinen ystävä puuttui aiempaa suuremmalta osalta oppilaista. Poikien kokemukset vuonna 2017 olivat pääosin myönteisempiä kuin tyttöjen. Helsingin keksimääräisiin tuloksiin verrattuna kokemukset opettajista olivat kohdekoulussa myönteisempiä, samoin tunteet koulu- ja luokkayhteisöön kuulumisesta. Kiusaamisesta oli kerrottu koulun aikuiselle koko Helsinkiä yleisemmin. Toisaalta kohdekoulussa kiusaaminen jatkui kertomisesta huolimatta useammin. Lisäksi kohdekoulussa pojat kokivat välitunneilla yksinäisyyttä ja pelkoa yleisemmin kuin pojat Helsingissä keskimäärin.
Kohdekoulun opiskeluhuolto voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia suunnitellessaan ja arvioidessaan toimintaansa. Tässä työssä käsiteltiin vain pientä osaa Kouluterveyskyselystä. Jatkossa voitaisiin kartoittaa kyselyn muita aiheita, kuten elintapoja. Laadullisella tutkimuksella voitaisiin selvittää syvemmin tämän opinnäytetyön aiheita ja oppilaiden kokemuksia. Ennen kaikkea opinnäytetyö osoitti, että koulukohtaiset tulokset voivat poiketa selvästi kaupungin keskimääräisistä sekä koulun omista, aiempien vuosien tuloksista. Koulukohtaisia tuloksia on siksi tärkeä seurata ja hyödyntää – niin kohdekoulussa kuin muuallakin maassa.
Opinnäytetyön aineistona käytettiin kohdekoulun tuloksia vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä. Kohdekoulussa poikien vastausaktiivisuus oli 76 prosenttia (n=57) ja tyttöjen 70 prosenttia (n=33). Kohdekoulun koulukohtaiset tulokset saatiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sähköisestä tulospalvelusta indikaattoreina. Kohdekoulun tuloksia verrattiin koulun omiin vuoden 2013 tuloksiin sekä keskimääräisiin tuloksiin Helsingin kaupungin yläkouluissa vuonna 2017. Lisäksi kohdekoulun tyttöjen ja poikien tuloksia verrattiin toisiinsa. Laskettujen erojen merkittävyyttä arvioitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viitteellisten tulkintarajojen avulla.
Poikien kokemukset oppilaiden keskinäisistä suhteista, kiusaamisesta ja opettajista olivat valtaosin myönteisempiä kuin vuonna 2013 tai ennallaan. Tyttöjen tulokset olivat sen sijaan suurelta osin aiempaa kielteisempiä. Lisäksi läheinen ystävä puuttui aiempaa suuremmalta osalta oppilaista. Poikien kokemukset vuonna 2017 olivat pääosin myönteisempiä kuin tyttöjen. Helsingin keksimääräisiin tuloksiin verrattuna kokemukset opettajista olivat kohdekoulussa myönteisempiä, samoin tunteet koulu- ja luokkayhteisöön kuulumisesta. Kiusaamisesta oli kerrottu koulun aikuiselle koko Helsinkiä yleisemmin. Toisaalta kohdekoulussa kiusaaminen jatkui kertomisesta huolimatta useammin. Lisäksi kohdekoulussa pojat kokivat välitunneilla yksinäisyyttä ja pelkoa yleisemmin kuin pojat Helsingissä keskimäärin.
Kohdekoulun opiskeluhuolto voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia suunnitellessaan ja arvioidessaan toimintaansa. Tässä työssä käsiteltiin vain pientä osaa Kouluterveyskyselystä. Jatkossa voitaisiin kartoittaa kyselyn muita aiheita, kuten elintapoja. Laadullisella tutkimuksella voitaisiin selvittää syvemmin tämän opinnäytetyön aiheita ja oppilaiden kokemuksia. Ennen kaikkea opinnäytetyö osoitti, että koulukohtaiset tulokset voivat poiketa selvästi kaupungin keskimääräisistä sekä koulun omista, aiempien vuosien tuloksista. Koulukohtaisia tuloksia on siksi tärkeä seurata ja hyödyntää – niin kohdekoulussa kuin muuallakin maassa.