Taukoliikunnan lisääminen sähköpostituuppauksella : case: Cuckoo workout
Ruponen, Taru (2019)
Ruponen, Taru
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061917354
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061917354
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä taukoliikuntasovelluksen käyttöä ja saada passiiviset loppukäyttäjät aktivoitumaan. Istumatyö on lisääntynyt nyky-yhteiskunnassa ja sen haitat näkyvät jo kansantaloudellisesti. Toimeksiantajayrityksen tavoitteena on tuoda taukoliikuntasovellus istumatyötä tekeville, jotta taukoliikuntaa tehtäisiin enemmän työpäivän aikana. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää toimeksiantajayrityksen toimintaa, jotta olemassa olevat yritysasiakkaat kokevat sovelluksen käytön toimivaksi tavaksi ehkäistä istumatyön haittoja.
Opinnäytetyön viitekehyksenä on käyttäytymistaloustieteen teoria, jonka pohjalta on pyritty määrittämään loppukäyttäjän päätöksentekoprosessia ja siihen vaikuttavia vinoumia. Lisäksi taukoliikuntasovelluksen toimintaa on käyty läpi EAST-mallin pohjalta. Päätöksentekoprosessi ja siihen vaikuttavat vinoumat löydettiin taukoliikuntasovelluksen perustajien haastatteluiden ja palvelun testaamisen kautta.
Teorian pohjalta on kehitetty tutkimus, jossa erilaisia tuuppausviestejä lähetettiin sähköpostitse kolmelle interventioryhmälle, jotka käyttävät kaikki taukoliikuntasovellusta. Tutkimukseen valittiin mukaan passiivisia loppukäyttäjiä kolmesta eri asiakasyrityksestä. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena, joten mukana oli myös kontrolliryhmä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että merkitsevää eroa ei interventioryhmien välillä löytynyt. Tutkimuksen otos oli kuitenkin pieni, joten suuremmassa otoksessa eroja saattaisi löytyä. Muutoksen tehneistä käyttäjistä kaikki olivat naisia ja interventioista sosiaaliseen ympäristöön vaikuttava tuuppaus sai eniten ihmisiä liikkumaan.
Koska satunnaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa ei saatu merkitseviä eroja interventioryhmien välillä, tehtiin kyselytutkimus taukoliikunnan tekemisestä, joka oli suunnattu toimistotyötä tekeville. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka paljon taukoliikuntaa todellisuudessa tehdään ja mitkä asiat motivoivat liikkumaan sekä mitkä asiat estävät taukoliikunnan tekemistä. Kyselyn tuloksista pystyttiin päättelemään, että suuri osa ihmisistä on motivoitunut tekemään taukoliikuntaa. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä muistutukset ja itsekurin lisääminen auttavat taukoliikunnan lisäämisessä. Naisten osuus sosiaalisen ympäristön vaikutuksella oli tässäkin tutkimuksessa suurempi, kuin miehillä.
Tutkimusten pohjalta molempien tuotettiin toimeksiantajayritykselle kehitysehdotus, jossa tarkoituksena olisi EAST-mallin mukaisesti helpottaa palvelun käyttöä. Lisäksi kehitysehdotuksessa pohditaan mahdollisien uusien tuuppausviestien lähettämistä ja tuloksien seuraamista. Suositeltavaa olisi toteuttaa uusi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jotta erilaisten viestien merkitsevyyden voi todistaa. Jatkotutkimusehdotuksena onkin, että tutkimus toteutetaan uudelleen suuremmalla otoskoolla, jolloin merkitsevät erot tulevat paremmin esiin.
Opinnäytetyön viitekehyksenä on käyttäytymistaloustieteen teoria, jonka pohjalta on pyritty määrittämään loppukäyttäjän päätöksentekoprosessia ja siihen vaikuttavia vinoumia. Lisäksi taukoliikuntasovelluksen toimintaa on käyty läpi EAST-mallin pohjalta. Päätöksentekoprosessi ja siihen vaikuttavat vinoumat löydettiin taukoliikuntasovelluksen perustajien haastatteluiden ja palvelun testaamisen kautta.
Teorian pohjalta on kehitetty tutkimus, jossa erilaisia tuuppausviestejä lähetettiin sähköpostitse kolmelle interventioryhmälle, jotka käyttävät kaikki taukoliikuntasovellusta. Tutkimukseen valittiin mukaan passiivisia loppukäyttäjiä kolmesta eri asiakasyrityksestä. Tutkimus toteutettiin satunnaistettuna kontrolloituna tutkimuksena, joten mukana oli myös kontrolliryhmä.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että merkitsevää eroa ei interventioryhmien välillä löytynyt. Tutkimuksen otos oli kuitenkin pieni, joten suuremmassa otoksessa eroja saattaisi löytyä. Muutoksen tehneistä käyttäjistä kaikki olivat naisia ja interventioista sosiaaliseen ympäristöön vaikuttava tuuppaus sai eniten ihmisiä liikkumaan.
Koska satunnaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa ei saatu merkitseviä eroja interventioryhmien välillä, tehtiin kyselytutkimus taukoliikunnan tekemisestä, joka oli suunnattu toimistotyötä tekeville. Kyselyssä pyrittiin selvittämään, kuinka paljon taukoliikuntaa todellisuudessa tehdään ja mitkä asiat motivoivat liikkumaan sekä mitkä asiat estävät taukoliikunnan tekemistä. Kyselyn tuloksista pystyttiin päättelemään, että suuri osa ihmisistä on motivoitunut tekemään taukoliikuntaa. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä muistutukset ja itsekurin lisääminen auttavat taukoliikunnan lisäämisessä. Naisten osuus sosiaalisen ympäristön vaikutuksella oli tässäkin tutkimuksessa suurempi, kuin miehillä.
Tutkimusten pohjalta molempien tuotettiin toimeksiantajayritykselle kehitysehdotus, jossa tarkoituksena olisi EAST-mallin mukaisesti helpottaa palvelun käyttöä. Lisäksi kehitysehdotuksessa pohditaan mahdollisien uusien tuuppausviestien lähettämistä ja tuloksien seuraamista. Suositeltavaa olisi toteuttaa uusi satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jotta erilaisten viestien merkitsevyyden voi todistaa. Jatkotutkimusehdotuksena onkin, että tutkimus toteutetaan uudelleen suuremmalla otoskoolla, jolloin merkitsevät erot tulevat paremmin esiin.