Vanadiinikuonan vesiliuotus
Uusihaka, Henri (2019)
Uusihaka, Henri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061917347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061917347
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia vanadiinipitoisen kuonan liukenemista veteen. Liuotuskokeissa tutkittiin pH:n säädön ja raekokoon vaikutusta vanadiinin liukenemiseen. Kokeiden vanadiinin saantoa seuraamalla saadaan hyvä kuva ilmiöstä. Kokeet suoritettiin laboratoriossa ja niiden tuloksista saadaan tietoa Pöyry Finland Oy:n hankkeeseen.
Liuotettava kuona sisältää useita alkuaineita. Kuonan liuotuksien tavoitteena on seurata, kuinka kuonan sisältämä vanadiini ja muut alkuaineet käyttäytyvät, kun liuoksen pH:ta säädetään rikkihapon avulla ja kuonan partikkelikoko vaihtelee. Päämääränä oli saada mahdollisimman hyvä kuva vanadiinin ja muiden alkuaineiden käyttäytymisestä veteen liuotettaessa.
Työn kokeellinen osio tehtiin Centria-ammattikorkeakoulun opetuslaboratoriossa Kokkolassa. Liuotuskokeet tehtiin itse kootussa reaktorissa. Vanadiinin ja muiden alkuaineiden liukenemista seurattiin ottamalla näytteitä kuonasta, liuoksesta ja liukenemattomasta kuonasta. Kokeen aikana liuoksesta otetut välinäytteet analysoitiin Centria-ammattikorkeakoululla. Oulun yliopistossa analysoitiin kuona, loppuliuokset ja liukenemattoman kuonat.
Liuotuskokeissa vanadiininsaanto kuonasta liuokseen on 93 %. pH:n kontrollointi rikkihapolla vaikuttaa vanadiinin saantoon, kun taas kuonan partikkelikoolla ei ole vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. Vanadiinin liuotuskinetiikkaan ei parametrien muutos selvästi vaikuttanut. Vanadiinin pitoisuus ei nouse merkittävästi 30 minuutin liuotusajon jälkeen. Kuonasta liukeni alumiinia, kalsiumia, kromia, rautaa, piitä, natriumia, fosforia ja vanadiinia. Rikkihapon lisäyksen vaikutuksesta alumiinia liukeni vähemmän ja magnesiumia, mangaania ja titaania liukeni pieniä määriä.
Opinnäytetyön tuottamia tuloksia ei julkaista niiden salassa pidettävän tiedon vuoksi
Liuotettava kuona sisältää useita alkuaineita. Kuonan liuotuksien tavoitteena on seurata, kuinka kuonan sisältämä vanadiini ja muut alkuaineet käyttäytyvät, kun liuoksen pH:ta säädetään rikkihapon avulla ja kuonan partikkelikoko vaihtelee. Päämääränä oli saada mahdollisimman hyvä kuva vanadiinin ja muiden alkuaineiden käyttäytymisestä veteen liuotettaessa.
Työn kokeellinen osio tehtiin Centria-ammattikorkeakoulun opetuslaboratoriossa Kokkolassa. Liuotuskokeet tehtiin itse kootussa reaktorissa. Vanadiinin ja muiden alkuaineiden liukenemista seurattiin ottamalla näytteitä kuonasta, liuoksesta ja liukenemattomasta kuonasta. Kokeen aikana liuoksesta otetut välinäytteet analysoitiin Centria-ammattikorkeakoululla. Oulun yliopistossa analysoitiin kuona, loppuliuokset ja liukenemattoman kuonat.
Liuotuskokeissa vanadiininsaanto kuonasta liuokseen on 93 %. pH:n kontrollointi rikkihapolla vaikuttaa vanadiinin saantoon, kun taas kuonan partikkelikoolla ei ole vaikutusta tai vaikutus on hyvin vähäinen. Vanadiinin liuotuskinetiikkaan ei parametrien muutos selvästi vaikuttanut. Vanadiinin pitoisuus ei nouse merkittävästi 30 minuutin liuotusajon jälkeen. Kuonasta liukeni alumiinia, kalsiumia, kromia, rautaa, piitä, natriumia, fosforia ja vanadiinia. Rikkihapon lisäyksen vaikutuksesta alumiinia liukeni vähemmän ja magnesiumia, mangaania ja titaania liukeni pieniä määriä.
Opinnäytetyön tuottamia tuloksia ei julkaista niiden salassa pidettävän tiedon vuoksi