Hoivakotipaikkaa hakeneen, kotona asuvan ikäihmisen käsityksiä omista voimavaroistaan jatkaa kotona asumista
Tammelin, Mari (2019)
Tammelin, Mari
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717101
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061717101
Tiivistelmä
Elinajanodote on kasvanut koko Euroopassa ja samalla väestörakenne muuttunut. Vanhusväestön määrä lisääntyy nopeaa vauhtia, mikä puolestaan lisää palveluiden tarvetta. Jo pitkään suuntauksena on ollut laitoshoidon vähentäminen ja kotiin vietävien palveluiden kehittäminen ja lisääminen. Vanhuusiän hyvä elämänlaatu koetaan tärkeänä ja voimavaralähtöistä ajattelua korostetaan palveluita suunniteltaessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä sellaisia jäljellä olevia voimavaroja kotona asuvalla, hoivakotipaikkaa hakeneella ikäihmisellä on, joiden turvin hän voisi jatkaa laadukasta elämää omassa kodissa. Teoriatiedon ja aikaisempien tutkimusten pohjalta nousi esiin neljä voimavaraaluetta, jotka merkittävästi vaikuttavat elämänlaatuun. Nämä olivat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät voimavarat. Näiden teemojen kautta tutkimus toteutettiin.
Tässä opinnäytetyössä aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kuusi, ja heidän keski- ikä oli 90,3 vuotta. Haastattelut nauhoitettiin ja ne analysoitiin käyttämällä teemoittelua menetelmänä. Tarkoituksena oli löytää joitakin aikaisemmin tunnistamattomia voimavaroja, joiden turvin ikääntynyt olisi voinut jatkaa kotona asumista.
Tutkimustulokset tukivat aikaisemmista tutkimuksista saatua tietoa. Nuoruudesta asti jatkunut liikuntaharrastus tukee vanhuuden ajan hyvää fyysistä toimintakykyä ja positiivista suhtautumista liikuntaan. Suurin syy hoivakotipaikan hakemiselle oli useimmilla yksinäisyys, jota lisäsi liian vähäisiksi koetut sosiaaliset suhteet. Psyykkiset voimavarat ja arjessa jaksa-mista tukevat keinot olivat yksilöllisiä. Ympäristö koettiin positiivisena voimavarana, jos fyysinen toimintakyky mahdollisti myös ulkona liikkumisen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki neljä voimavaraaluetta nivoutuvat toisiinsa, tu-kien tai heikentäen niitä. Jatkossa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota jokaisen yksilölli-siin voimavaroihin. Niitä tukemalla ja vahvistamalla parannetaan elämänlaatua ja kotona vietettyjä, laadukkaita vuosia saadaan lisää. Tulevaisuudessa palvelumuotoja tulee kehit-tää, jotta tähän kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä sellaisia jäljellä olevia voimavaroja kotona asuvalla, hoivakotipaikkaa hakeneella ikäihmisellä on, joiden turvin hän voisi jatkaa laadukasta elämää omassa kodissa. Teoriatiedon ja aikaisempien tutkimusten pohjalta nousi esiin neljä voimavaraaluetta, jotka merkittävästi vaikuttavat elämänlaatuun. Nämä olivat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät voimavarat. Näiden teemojen kautta tutkimus toteutettiin.
Tässä opinnäytetyössä aineistonkeruu toteutettiin teemahaastattelulla. Haastateltavia oli kuusi, ja heidän keski- ikä oli 90,3 vuotta. Haastattelut nauhoitettiin ja ne analysoitiin käyttämällä teemoittelua menetelmänä. Tarkoituksena oli löytää joitakin aikaisemmin tunnistamattomia voimavaroja, joiden turvin ikääntynyt olisi voinut jatkaa kotona asumista.
Tutkimustulokset tukivat aikaisemmista tutkimuksista saatua tietoa. Nuoruudesta asti jatkunut liikuntaharrastus tukee vanhuuden ajan hyvää fyysistä toimintakykyä ja positiivista suhtautumista liikuntaan. Suurin syy hoivakotipaikan hakemiselle oli useimmilla yksinäisyys, jota lisäsi liian vähäisiksi koetut sosiaaliset suhteet. Psyykkiset voimavarat ja arjessa jaksa-mista tukevat keinot olivat yksilöllisiä. Ympäristö koettiin positiivisena voimavarana, jos fyysinen toimintakyky mahdollisti myös ulkona liikkumisen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikki neljä voimavaraaluetta nivoutuvat toisiinsa, tu-kien tai heikentäen niitä. Jatkossa tulisikin kiinnittää enemmän huomiota jokaisen yksilölli-siin voimavaroihin. Niitä tukemalla ja vahvistamalla parannetaan elämänlaatua ja kotona vietettyjä, laadukkaita vuosia saadaan lisää. Tulevaisuudessa palvelumuotoja tulee kehit-tää, jotta tähän kasvavaan tarpeeseen voidaan vastata.