Käänteismentoroinnin käyttö esimiehen työssä Y-sukupolvea johdettaessa
Koskiaho, Seija (2019)
Koskiaho, Seija
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061617067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061617067
Tiivistelmä
Ikääntyminen ja suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttavat ja tulevat aiheuttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa paljon muutoksia. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten yleistä käänteismentoroinnin käyttö on terveydenhuollossa ja millaisia vaikutuksia sillä on siellä tutkittu olevan. Samalla on tarkoitus tuoda käsite käänteismentorointi paremmin tietoisuuteen. Käänteismentorointi on sosiaaliseen vaihdantaan perustuvaa toimintaa, joka auttaa meitä ymmärtämään paremmin toistemme ajatusmaailmaa, toiveita ja tarpeita sekä ajatuksiamme työstä ja työelämästä.
Esimiestyössä on käytetty laajasti mentorointia, mutta tässä työssä on tarkoitus keskittyä pelkästään käänteismentorointiin. Mentorointi on tuhansien vuosien ajan käytössä ollutta toimintaa, jolla on siirretty osaamista ja tietotaitoa kokeneemmilta kokemattomammille, yleensä nuoremmille uransa alkuvaiheissa oleville työntekijöille. Mentoroinnista on koettu olevan paljon hyötyä, mutta entä jos roolit olisivatkin toisinpäin? Mitä kokeneempi esimies voisi oppia nuorelta vastavalmistuneelta? Työn aihe kumpuaa suoraan työelämästä ja esimiehen arkipäivästä. Nuorentuva työvoima asettaa organisaatioille paineita, sillä niiden on mietittävä uudella tavalla, kuinka houkuttaa ja sitouttaa tätä nuorinta sukupolvea, joka astuu parhaillaan työelämään.
Työssä menetelmänä käytetään systemoitua kirjallisuuskatsausta, joka on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen alalaji. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen käyttäminen tutkimusmenetelmänä on perusteltua, koska katsaus tehdään yksin eikä tutkimuksen tarkoituksena ole analysoida kaikkea aiheesta tutkittua tietoa, vaan luoda kuvaus tietoisuudesta, koskien ilmiötä itseään ja sen käyttöä y- sukupolven johtamisessa. Jotta kaikki käänteismentorointiin liittyvä toiminta tulisi esille, valitaan yleisesti mentorointi hakusanaksi. Pelkkä tiivistelmä ei silloin riitä tulkitsemaan tutkimusta, vaan saatavilla pitää olla koko teksti.
Käänteismentorointia terveydenhuollossa käsitteleviä tutkimustuloksia ei löytynyt annetulla aikavälillä laisinkaan, joten käänteistä mentorointia toimintatapana ei niissä tietoisesti käytetty. Tutkimuksissa käy kuitenkin selväksi, miten tärkeä esimiehen rooli on työyhteisön ilmapiirin, yhteistyön ja tuottavuuden parantamisessa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä eri sukupolvien välille, jotta työhyvinvointi, keskinäinen arvostus ja nuorten sitouttaminen sujuisi paremmin.
Valituissa tutkimuksissa on todettavissa molemminpuolisen oppimisen ja ymmärtämisen tärkeys. Vaikka tutkimukset eivät varsinaisesti koskeneetkaan käänteismentorointia prosessina, ilmenee niissä selkeästi sellaisia haasteita, joissa käänteinen mentorointi saattaisi auttaa. Jatkotutkimusta käänteismentoroinnista todellakin tarvitaan, ei pelkästään siksi, ettei sitä ole juurikaan tehty terveydenhuollossa, vaan myös sen tunnettuuden lisäämiseksi.
Esimiestyössä on käytetty laajasti mentorointia, mutta tässä työssä on tarkoitus keskittyä pelkästään käänteismentorointiin. Mentorointi on tuhansien vuosien ajan käytössä ollutta toimintaa, jolla on siirretty osaamista ja tietotaitoa kokeneemmilta kokemattomammille, yleensä nuoremmille uransa alkuvaiheissa oleville työntekijöille. Mentoroinnista on koettu olevan paljon hyötyä, mutta entä jos roolit olisivatkin toisinpäin? Mitä kokeneempi esimies voisi oppia nuorelta vastavalmistuneelta? Työn aihe kumpuaa suoraan työelämästä ja esimiehen arkipäivästä. Nuorentuva työvoima asettaa organisaatioille paineita, sillä niiden on mietittävä uudella tavalla, kuinka houkuttaa ja sitouttaa tätä nuorinta sukupolvea, joka astuu parhaillaan työelämään.
Työssä menetelmänä käytetään systemoitua kirjallisuuskatsausta, joka on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen alalaji. Systemoidun kirjallisuuskatsauksen käyttäminen tutkimusmenetelmänä on perusteltua, koska katsaus tehdään yksin eikä tutkimuksen tarkoituksena ole analysoida kaikkea aiheesta tutkittua tietoa, vaan luoda kuvaus tietoisuudesta, koskien ilmiötä itseään ja sen käyttöä y- sukupolven johtamisessa. Jotta kaikki käänteismentorointiin liittyvä toiminta tulisi esille, valitaan yleisesti mentorointi hakusanaksi. Pelkkä tiivistelmä ei silloin riitä tulkitsemaan tutkimusta, vaan saatavilla pitää olla koko teksti.
Käänteismentorointia terveydenhuollossa käsitteleviä tutkimustuloksia ei löytynyt annetulla aikavälillä laisinkaan, joten käänteistä mentorointia toimintatapana ei niissä tietoisesti käytetty. Tutkimuksissa käy kuitenkin selväksi, miten tärkeä esimiehen rooli on työyhteisön ilmapiirin, yhteistyön ja tuottavuuden parantamisessa. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä eri sukupolvien välille, jotta työhyvinvointi, keskinäinen arvostus ja nuorten sitouttaminen sujuisi paremmin.
Valituissa tutkimuksissa on todettavissa molemminpuolisen oppimisen ja ymmärtämisen tärkeys. Vaikka tutkimukset eivät varsinaisesti koskeneetkaan käänteismentorointia prosessina, ilmenee niissä selkeästi sellaisia haasteita, joissa käänteinen mentorointi saattaisi auttaa. Jatkotutkimusta käänteismentoroinnista todellakin tarvitaan, ei pelkästään siksi, ettei sitä ole juurikaan tehty terveydenhuollossa, vaan myös sen tunnettuuden lisäämiseksi.