Ikääntyneen seksuaaliterveyden tukeminen Vaasan kaupungin kotihoidossa
Aho, Terhi; Ahlvik, Ulla (2019)
Aho, Terhi
Ahlvik, Ulla
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316865
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316865
Tiivistelmä
Ikääntyneillä on oikeus saada seksuaaliterveyttä edistävää tietoa, neuvontaa sekä terveyspalveluita. Ikääntyneen seksuaaliterveyden tukemisesta kotihoidossa ei kuitenkaan löydetty aiempaa tutkimustietoa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa ikääntyneiden seksuaaliterveyden tukemista kotihoidossa.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ikääntyneiden seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä, PLISSIT-mallia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, seksuaalioikeuksia sekä seksuaalisuuden kohtaamista hoitotyössä. Tutkimus oli luonteeltaan pääosin kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin Vaasan kaupungin kotihoidon toimipisteissä lokakuussa 2018. Toimipisteissä jaettiin yhteensä 230 lomaketta, ja yhteensä 119 hoitajaa vastasi kyselyyn. Vastausprosentti koko aineistolle oli 52. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkittavista 99,2 % oli sitä mieltä, että ikääntyneillä on oikeus seksuaalisiin haluihin, tarpeisiin ja tunteisiin, ja 82,4 % oli sitä mieltä, että seksuaalisuus on olennainen osa ikääntyneen elämää. Tutkittavista 28,6 % oli kohdannut työssään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä. Tutkittavista 94,1 % oli saanut osakseen seksuaalista häirintää, ja 90,8 % osasi toimia tällaisessa tilanteessa. Ikääntyneen seksuaaliterveyttä koskeviin kysymyksiin osasi oman arvionsa mukaan vastata 60,5 % tutkittavista, ja 88,2 % oli sitä mieltä, että ikääntyneilläkin on tarve seksuaalisuuden toteuttamiseen. Tutkittavista 93,3 % oli sitä mieltä, että ikääntyminen vaikuttaa seksuaalitoimintoihin sekä miehillä että naisilla, ja 35,3 % koki, että heillä on tarpeeksi tietoa ikääntyneen seksuaalisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkittavista 56,3 % tuki ikääntyneen seksuaaliterveyttä harvemmin kuin kuukausittain. Tutkittavien taustatiedot eivät olleet yhteydessä ikääntyneen seksuaaliterveyden tukemiseen. Tulosten raportoinnissa esitetään joitain ristiintaulukoinnin tuloksia sen vuoksi, että ne olivat sisällöllisesti merkittäviä eli tärkeitä ja kiinnostavia, vaikka eivät olleetkaan tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikääntyneen seksuaalisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tiedon määrä ikääntyneen seksuaaliterveydestä koettiin usein riittämättömäksi ja seksuaaliterveyttä tuettiin harvoin. Tutkijat tuottivat aiheesta ohjeen kotihoitoon.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ikääntyneiden seksuaalisuutta ja seksuaaliterveyttä, PLISSIT-mallia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä, seksuaalioikeuksia sekä seksuaalisuuden kohtaamista hoitotyössä. Tutkimus oli luonteeltaan pääosin kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin Vaasan kaupungin kotihoidon toimipisteissä lokakuussa 2018. Toimipisteissä jaettiin yhteensä 230 lomaketta, ja yhteensä 119 hoitajaa vastasi kyselyyn. Vastausprosentti koko aineistolle oli 52. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkittavista 99,2 % oli sitä mieltä, että ikääntyneillä on oikeus seksuaalisiin haluihin, tarpeisiin ja tunteisiin, ja 82,4 % oli sitä mieltä, että seksuaalisuus on olennainen osa ikääntyneen elämää. Tutkittavista 28,6 % oli kohdannut työssään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ikääntyneitä. Tutkittavista 94,1 % oli saanut osakseen seksuaalista häirintää, ja 90,8 % osasi toimia tällaisessa tilanteessa. Ikääntyneen seksuaaliterveyttä koskeviin kysymyksiin osasi oman arvionsa mukaan vastata 60,5 % tutkittavista, ja 88,2 % oli sitä mieltä, että ikääntyneilläkin on tarve seksuaalisuuden toteuttamiseen. Tutkittavista 93,3 % oli sitä mieltä, että ikääntyminen vaikuttaa seksuaalitoimintoihin sekä miehillä että naisilla, ja 35,3 % koki, että heillä on tarpeeksi tietoa ikääntyneen seksuaalisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tutkittavista 56,3 % tuki ikääntyneen seksuaaliterveyttä harvemmin kuin kuukausittain. Tutkittavien taustatiedot eivät olleet yhteydessä ikääntyneen seksuaaliterveyden tukemiseen. Tulosten raportoinnissa esitetään joitain ristiintaulukoinnin tuloksia sen vuoksi, että ne olivat sisällöllisesti merkittäviä eli tärkeitä ja kiinnostavia, vaikka eivät olleetkaan tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että ikääntyneen seksuaalisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tiedon määrä ikääntyneen seksuaaliterveydestä koettiin usein riittämättömäksi ja seksuaaliterveyttä tuettiin harvoin. Tutkijat tuottivat aiheesta ohjeen kotihoitoon.