Tie Lapsen mieleen :Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen syventävän koulutuksen vaikutusten tutkimus
Väliniemi, Anne (2019)
Väliniemi, Anne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316849
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061316849
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen syventävän koulutuksen vaikutuksia suhteessa varhaiskasvatuksen ammattilaisten ammattitaitoon ja asenteisiin varhaiskasvatuksen kontekstissa. Suomen Mielenterveysseuran
tavoite on kouluttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille tapoja, joiden
avulla mielenterveyttä voidaan edistää varhaiskasvatuksen arjessa ja juurruttaa mielenterveyden edistämisen taitoja varhaiskasvatuksen arkeen. Diakoninen näkökulma toteutettiin teettämällä kolmelle seurakunnan varhaiskasvattajalle ja yhdelle kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntijalle kysely. Tavoitteena oli selvittää miten mielenterveyden edistäminen näyttäytyy kirkon tämän hetken varhaiskasvatuksessa
ja tulisiko kirkon ottaa mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa
omaksi painotusalueekseen? Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen valmis kaksiosainen Webropol-palauteaineisto koostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta aineistosta, joka analysoitiin
aineistoanalyysin perusmenetelmillä, koodauksella ja kategorisoinnilla. Kirkon varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja asiantuntija vastasivat puolistrukturoituun kyselyyn sähköisellä word-kaavakkeella, jonka vastaukset analysoitiin koodauksenja kategorisoinnin avulla.
Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen kaksiosaisen Webropol-aineiston tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset olivat tyytyväisiä
kouluttajiin, koulutuksen sisältöön ja materiaaleihin. Koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat mielenterveyden edistämisen tärkeäksi varhaiskasvatuksen kontekstissa. Mielenterveyden edistämisen tiedot ja taidot lisääntyivät ja mielenterveyden edistämisen menetelmiä juurrutettiin varhaiskasvatuksen arkeen. Seurakunnan tutkimuksen tulokset osoittivat, että mielenterveyden edistäminen kirkon
varhaiskasvatuksen kontekstissa tunnistettiin paremmin johtajan ja asiantuntijan toimesta, kun taas varhaiskasvattajat eivät niinkään. Mielenterveyden edistäminen koettiin yleisesti tärkeäksi aihealueeksi. Mielenterveyden edistäminen koettiin sopivan osaksi kirkon toteuttamaa kristillistä varhaiskasvatusta ja se tulisi vastaajien mielestä ottaa näkyvämmäksi painostusalueeksi tulevaisuudessa kirkon varhaiskasvatuksen kontekstissa.
tavoite on kouluttaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille tapoja, joiden
avulla mielenterveyttä voidaan edistää varhaiskasvatuksen arjessa ja juurruttaa mielenterveyden edistämisen taitoja varhaiskasvatuksen arkeen. Diakoninen näkökulma toteutettiin teettämällä kolmelle seurakunnan varhaiskasvattajalle ja yhdelle kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntijalle kysely. Tavoitteena oli selvittää miten mielenterveyden edistäminen näyttäytyy kirkon tämän hetken varhaiskasvatuksessa
ja tulisiko kirkon ottaa mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa
omaksi painotusalueekseen? Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen valmis kaksiosainen Webropol-palauteaineisto koostui kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta aineistosta, joka analysoitiin
aineistoanalyysin perusmenetelmillä, koodauksella ja kategorisoinnilla. Kirkon varhaiskasvatuksen ammattilaiset ja asiantuntija vastasivat puolistrukturoituun kyselyyn sähköisellä word-kaavakkeella, jonka vastaukset analysoitiin koodauksenja kategorisoinnin avulla.
Suomen Mielenterveysseuran Lapsen mieli -hankkeen kaksiosaisen Webropol-aineiston tutkimus osoittaa, että varhaiskasvatuksen ammattilaiset olivat tyytyväisiä
kouluttajiin, koulutuksen sisältöön ja materiaaleihin. Koulutukseen osallistuneet varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat mielenterveyden edistämisen tärkeäksi varhaiskasvatuksen kontekstissa. Mielenterveyden edistämisen tiedot ja taidot lisääntyivät ja mielenterveyden edistämisen menetelmiä juurrutettiin varhaiskasvatuksen arkeen. Seurakunnan tutkimuksen tulokset osoittivat, että mielenterveyden edistäminen kirkon
varhaiskasvatuksen kontekstissa tunnistettiin paremmin johtajan ja asiantuntijan toimesta, kun taas varhaiskasvattajat eivät niinkään. Mielenterveyden edistäminen koettiin yleisesti tärkeäksi aihealueeksi. Mielenterveyden edistäminen koettiin sopivan osaksi kirkon toteuttamaa kristillistä varhaiskasvatusta ja se tulisi vastaajien mielestä ottaa näkyvämmäksi painostusalueeksi tulevaisuudessa kirkon varhaiskasvatuksen kontekstissa.