Puunkorjuun kannattavuus kitumaiden riistanhoidollisissa ennallistamishakkuissa Metsähallituksen Länsi-Kainuun metsätiimin alueella
Toivanen, Tero (2019)
Toivanen, Tero
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019061016355
Tiivistelmä
Puuraaka-aineen käyttö tulee nousemaan entistä korkeammalle ja paikallisesti voi tulla jopa pulaa energiapuusta tai ainespuusta. Tässä tilanteessa olisi otettava käyttöön vajaakäytössä olleet raaka-ainereservit. Yksi tällainen on ojituksen jälkeen karulle rämeelle syntynyt puusto, jonka kasvu on taantunut heikkojen kasvuolosuhteiden vuoksi. Tällaisilla kohteilla puuston kasvu on alle 1 m3/ha vuodessa, eli se on kitumaata. Näitä kitumaan soita on Suomessa 2,5 miljoonaa hehtaaria.
Ennallistamisessa ojituksen jälkeen syntynyt puusto hakataan pois ja ojat tukitaan. Näin saadaan suon vesitalous palautettua. Luonnontilaan palautettu suo on tärkeä elinympäristö monelle riistalajille. Eniten riistalajeista hyötyy riekko, joka elää puustoisen ja avoimen suon laidoilla. Kitumaan soiden hakkuussa on omat hankaluutensa. Haasteita tuovat pieni rungon koko ja huono kantavuus. Puusto otetaan usein kokopuuna tai karsittuna rankana energiaksi. Toimitettavan hakkeen laatua on vaikea saada tasaiseksi, koska kasojen kuivatuksessa ollaan olosuhteiden armoilla.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Työssä on selvitetty energiapuun korjuun kannattavuutta ennallistamiskohteilla. Lisäksi on arvioitu potentiaalisten hakkuukohteiden määrää ja hakkeen laatua. Tuloksena on toimintaohje kannattavaan ennallistamishakkuuseen.
Ennallistamisessa ojituksen jälkeen syntynyt puusto hakataan pois ja ojat tukitaan. Näin saadaan suon vesitalous palautettua. Luonnontilaan palautettu suo on tärkeä elinympäristö monelle riistalajille. Eniten riistalajeista hyötyy riekko, joka elää puustoisen ja avoimen suon laidoilla. Kitumaan soiden hakkuussa on omat hankaluutensa. Haasteita tuovat pieni rungon koko ja huono kantavuus. Puusto otetaan usein kokopuuna tai karsittuna rankana energiaksi. Toimitettavan hakkeen laatua on vaikea saada tasaiseksi, koska kasojen kuivatuksessa ollaan olosuhteiden armoilla.
Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Työssä on selvitetty energiapuun korjuun kannattavuutta ennallistamiskohteilla. Lisäksi on arvioitu potentiaalisten hakkuukohteiden määrää ja hakkeen laatua. Tuloksena on toimintaohje kannattavaan ennallistamishakkuuseen.