Geeliaikalevyn käyttöönotto
Pulli, Senni (2019)
Pulli, Senni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916217
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916217
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Teknos Oy:n jauhemaalin laadunvalvontalaboratoriossa. Laboratorioon oli hankittu uusi geeliaikalevy ja työn tavoitteena oli ottaa se käyttöön osaksi laadunvalvontaa. Laboratoriossa oli käytössä vastaava laite, mutta vanhempi laite koettiin tarpeelliseksi korvata, koska tulossa olevat uudet tuotteet vaativat tehokkaampaa geeliaikalevyä. Käyttöönottoon kuului laitteen kokoaminen ja asennus, käyttö- ja kalibrointiohjeiden teko sekä laitteen käytön opettaminen laadunvalvontalaboranteille. Lisäksi tutkittiin laitteen soveltuvuutta sen käyttötarkoitukseensa erilaisilla toistokokeilla.
Geeliaika ei ole jauhemaalin laadunvalvonnan olennaisin osa. Sen mittaaminen on tarpeen vain silloin, kun jauhemaalin hartsin ja kovetteen reagointinopeus halutaan tietää. Tätä tietoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tuotettua jauhemaalia käytetään kolmekerrosjärjestelmässä. Kolmekerrosjärjestelmässä teräsputken päälle lisätään järjestyksessä epoksipinnoite, adheesiomuovi ja lopuksi pintamuovi. Epoksipinnoitteen päällä sijaitseva adheesiomuovi on lisättävä juuri oikealla hetkellä, jotta kerrokset kiinnittyvät toisiinsa mahdollisimman voimakkaasti. Geeliaika kertoo aikavälin, jonka sisällä lisäys tulee tehdä.
Geeliaika mitataan levittämällä metallilastalla jauhemaalinäytettä kuumennetulle lämpölevylle ohueksi nauhaksi. Sulaan jauhemaaliin vedetään samalla metallilastalla viiltoja, kunnes maalikalvo ei enää aukea metallilevyyn asti. Tämä hetki on geeliaika. Kemian näkökulmasta katsoen kuumennetussa jauhemaalissa alkaa polymerisaatioreaktio ja jauhemaaliin alkaa muodostua verkkomainen rakenne. Geeliaika on siis se ajanjakso reaktion alusta siihen pisteeseen, kunnes rakenne kattaa koko järjestelmän.
Uudella geeliaikalevyllä mitattiin menetelmän uusittavuus ja toistettavuus. Lisäksi laitetta verrattiin t-testin avulla jo käytössä olevaan malliin sekä Teknos Oy:n toisessa toimipisteessä sijaitsevaan samanlaiseen laitteeseen. Tulosten perusteella voitiin todeta, että uusi geeliaikalevy soveltuu geeliajan mittaamiseen jauhemaalinäytteistä. Laitteen käyttöönotto oli siis onnistunut.
Geeliaika ei ole jauhemaalin laadunvalvonnan olennaisin osa. Sen mittaaminen on tarpeen vain silloin, kun jauhemaalin hartsin ja kovetteen reagointinopeus halutaan tietää. Tätä tietoa tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tuotettua jauhemaalia käytetään kolmekerrosjärjestelmässä. Kolmekerrosjärjestelmässä teräsputken päälle lisätään järjestyksessä epoksipinnoite, adheesiomuovi ja lopuksi pintamuovi. Epoksipinnoitteen päällä sijaitseva adheesiomuovi on lisättävä juuri oikealla hetkellä, jotta kerrokset kiinnittyvät toisiinsa mahdollisimman voimakkaasti. Geeliaika kertoo aikavälin, jonka sisällä lisäys tulee tehdä.
Geeliaika mitataan levittämällä metallilastalla jauhemaalinäytettä kuumennetulle lämpölevylle ohueksi nauhaksi. Sulaan jauhemaaliin vedetään samalla metallilastalla viiltoja, kunnes maalikalvo ei enää aukea metallilevyyn asti. Tämä hetki on geeliaika. Kemian näkökulmasta katsoen kuumennetussa jauhemaalissa alkaa polymerisaatioreaktio ja jauhemaaliin alkaa muodostua verkkomainen rakenne. Geeliaika on siis se ajanjakso reaktion alusta siihen pisteeseen, kunnes rakenne kattaa koko järjestelmän.
Uudella geeliaikalevyllä mitattiin menetelmän uusittavuus ja toistettavuus. Lisäksi laitetta verrattiin t-testin avulla jo käytössä olevaan malliin sekä Teknos Oy:n toisessa toimipisteessä sijaitsevaan samanlaiseen laitteeseen. Tulosten perusteella voitiin todeta, että uusi geeliaikalevy soveltuu geeliajan mittaamiseen jauhemaalinäytteistä. Laitteen käyttöönotto oli siis onnistunut.