Monikanavainen vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa Case C More Suomi
Larikka, Jani (2019)
Lataukset:
Larikka, Jani
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060916182
Tiivistelmä
Digitaalinen markkinointi ja sosiaalinen media ovat muuttaneet markkinointia perustavanlaatuisesti. Sosiaalinen media on nykyään sen kasvun myötä yhä tärkeämpi osa ihmisten elämään ja siksi on elintärkeätä yrityksille olla siellä missä asiakkaatkin ovat. Yritysten tulee kyetä tuottamaan pääkohderyhmilleen juuri heitä varten luotuja sisältöjä. Vain ymmärtämällä asiakkaita ja sitä minkäkaltaista sisältöä he haluvat yritykseltä vastaanottaa pystyvät yritykset olemaan relevanteja asiakkailleen luoden vuorovaikutusta joka saa asiakaat osallisiksi. Yrityksille on tärkeää yhtenäistää digimarkkinointiaan osana yrityksen markkinointiviestintää..
Tämän opinäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen sosiaalisen median markkinoinnin tilaa, erityisesti tutkimalla eri postaustyppien aikaansaamaa vuorovaikutusta brändin ja asiakkaiden välillä. Opinnäytetyössä tuotettiin kvantitatiivinen tutkimus sosiaalisen median läsnäolosta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 C More Suomelle, joka on pohjoismainen maksu-tv-operaattori.
Teoriaosuudessa ensimmäisessä tietoperustan luvussa käsitellään monikanavaista markkinointia ja avataan hieman sitä, mitä monikanavaisuudella tarkoitetaan ja mitä hyötyjä se tuo digitaalisen markkinoinnin tehostamiseen. Toisessa luvussa käsitellään sosiaalisen median markkinointia osana modernia mediamixiä ja sitä miten yritykset voivat hyödyntää eri kanavia. Lisäksi esitellään kohdeorganisaation kannalta keskeiset sosiaalisen median kanavat, jotka ovat Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube sekä niiden tulevaisuuden trendit. Kolmannnessa luvussa käsitellään sosiaalisen median sitoutettavuutta eli sitä miten yritykset voivat sitouttaa asiakkaitaan tykkäämään, jakamaan ja kommnetoimaan pyrkiessään tehostamaan sosiaalisen median markkinointiaan.
Empiirisessä osuudessa on peilattu teoriaa kohdeyritykseen ja tarkastellaan tutkimuksella C More Suomen markkinointia sosiaalisessa mediassa. Tutkimusosion aluksi esitellään kohdeorganisaatio. Tutkimus on rajattu pelkästään niihin sosiaalisen median alustoihin joita kohdeyritys eniten hyödyntäää mediamixissään. Eri sisältötyyppejä on luokiteltu ja sen myötä arvioitu sitä, minkätyyppinen sisältö eri kanavissa saa eniten aikaan vuorovaikutusta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin huhti-toukokuussa 2019
Tämän opinäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen sosiaalisen median markkinoinnin tilaa, erityisesti tutkimalla eri postaustyppien aikaansaamaa vuorovaikutusta brändin ja asiakkaiden välillä. Opinnäytetyössä tuotettiin kvantitatiivinen tutkimus sosiaalisen median läsnäolosta. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 C More Suomelle, joka on pohjoismainen maksu-tv-operaattori.
Teoriaosuudessa ensimmäisessä tietoperustan luvussa käsitellään monikanavaista markkinointia ja avataan hieman sitä, mitä monikanavaisuudella tarkoitetaan ja mitä hyötyjä se tuo digitaalisen markkinoinnin tehostamiseen. Toisessa luvussa käsitellään sosiaalisen median markkinointia osana modernia mediamixiä ja sitä miten yritykset voivat hyödyntää eri kanavia. Lisäksi esitellään kohdeorganisaation kannalta keskeiset sosiaalisen median kanavat, jotka ovat Facebook, Instagram, Twitter ja YouTube sekä niiden tulevaisuuden trendit. Kolmannnessa luvussa käsitellään sosiaalisen median sitoutettavuutta eli sitä miten yritykset voivat sitouttaa asiakkaitaan tykkäämään, jakamaan ja kommnetoimaan pyrkiessään tehostamaan sosiaalisen median markkinointiaan.
Empiirisessä osuudessa on peilattu teoriaa kohdeyritykseen ja tarkastellaan tutkimuksella C More Suomen markkinointia sosiaalisessa mediassa. Tutkimusosion aluksi esitellään kohdeorganisaatio. Tutkimus on rajattu pelkästään niihin sosiaalisen median alustoihin joita kohdeyritys eniten hyödyntäää mediamixissään. Eri sisältötyyppejä on luokiteltu ja sen myötä arvioitu sitä, minkätyyppinen sisältö eri kanavissa saa eniten aikaan vuorovaikutusta. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin huhti-toukokuussa 2019