Asiakaslähtöisyys kotiutumisprosessissa: Kuntoutujien ajatuksia kotiutumisprosessin asiakaslähtöisyydestä Tammenlehväkeskuksen kuntoutusosastolta
Kervinen, Marja (2019)
Kervinen, Marja
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715407
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715407
Tiivistelmä
Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan asiakkaan mahdollisuutta osallistua kuntoutumisensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kotiutumisessa asiakaslähtöisyys lisää kuntoutujan aktiivista osallistumista, motivoi sekä auttaa kuntoutujaa ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan myös kotiutumisen jälkeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää asiakaslähtöisen kotiutumisprosessin toteutumista ja kehittämistä. Tavoitteena oli saada tietoa, miten asiakaslähtöisyys näyttäytyi erikoissairaanhoidon jatkokuntoutuksen kotiutumisprosessissa kuntoutujien näkökulmasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa kuntoutusosastolta kotiutunutta 72-92-vuotiasta asiakasta heidän kotonaan, tammi-helmikuussa 2019. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että kuntoutujien kotiutumisprosesseissa asiakaslähtöisyys näyttäytyy erityisen hyvin toimivana lääkärityöskentelyssä sekä eri organisaatioiden ja palveluiden välisessä yhteistyössä. Puutteita asiakaslähtöisyydessä oli kuntoutukseen liittyvässä tiedonsaannissa, ohjauksessa sekä vuorovaikutuksen määrässä. Aktiivinen osallistuminen omaan kotiutumisprosessiin oli kuntoutujilla vähäistä. Asiakaslähtöisyyden haasteina kuntoutujat nostivat esille henkilökunnan kiireen sekä keskustelun vähyyden. Tuloksista kävi ilmi myös, että heti kotiutumisprosessin alkuun kaivattiin enemmän informaatiota kuntoutusosaston toimintatavoista sekä yleisesti kuntoutukseen ja palveluihin liittyvistä mahdollisuuksista.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kotiutumisprosessin kehittämisessä asiakaslähtöisemmäksi tulisi vuorovaikutusta kuntoutujien ja henkilökunnan välillä lisätä. Kuntoutujien mahdollisuutta osallistua aktiivisemmin kaikkiin kotiutumisprosessin vaiheisiin tulee tukea ja ohjata. Lisäksi prosessiin liittyvän informaation antamista kuntoutujille tulisi kehittää. Client orientation means clients’ opportunities to participate in the planning and decision making on their own rehabilitation process. Client orientation in rehabilitation increases participation, motivation and helps the rehabilitees to take responsibility for their own rehabilitation - also after being discharged.
The purpose of the thesis is to promote the implementation and development of a client orientated discharge process. The goal was to determine how client orientation was visible in the discharge process of geriatric rehabilitation after hospital care from the point of view of the rehabilitee. The data was collected by interviewing eight rehabilitees aged between 72 - 92 -years of age, who were discharged from the rehabilitation department in January-February 2019. The interview data was analysed by using theory-directed content analysis.
According to the results, client orientation in the discharge process was especially well visible good medical care and in good cooperation between different organisations and services. However, there were some deficiencies in the communication, counselling and interaction related to the rehabilitation. Active participation in one’s own discharge process among the rehabilitees was not very common. Challenges highlighted by the interviewees included the haste of the staff as well as small amounts of conversation. The results also showed that more information on the policies of the rehabilitation department and the opportunities concerning different services was needed at the beginning of the discharge process.
Based on the results of the thesis, it can be concluded that the amount of interaction between the rehabilitees and the staff should be increased while trying to create a more client orientated discharge process. The rehabilitees need to be supported and counselled to participate more actively in all phases of the discharge process. In addition, the rehabilitees should be better informed about the process.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää asiakaslähtöisen kotiutumisprosessin toteutumista ja kehittämistä. Tavoitteena oli saada tietoa, miten asiakaslähtöisyys näyttäytyi erikoissairaanhoidon jatkokuntoutuksen kotiutumisprosessissa kuntoutujien näkökulmasta. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa kuntoutusosastolta kotiutunutta 72-92-vuotiasta asiakasta heidän kotonaan, tammi-helmikuussa 2019. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että kuntoutujien kotiutumisprosesseissa asiakaslähtöisyys näyttäytyy erityisen hyvin toimivana lääkärityöskentelyssä sekä eri organisaatioiden ja palveluiden välisessä yhteistyössä. Puutteita asiakaslähtöisyydessä oli kuntoutukseen liittyvässä tiedonsaannissa, ohjauksessa sekä vuorovaikutuksen määrässä. Aktiivinen osallistuminen omaan kotiutumisprosessiin oli kuntoutujilla vähäistä. Asiakaslähtöisyyden haasteina kuntoutujat nostivat esille henkilökunnan kiireen sekä keskustelun vähyyden. Tuloksista kävi ilmi myös, että heti kotiutumisprosessin alkuun kaivattiin enemmän informaatiota kuntoutusosaston toimintatavoista sekä yleisesti kuntoutukseen ja palveluihin liittyvistä mahdollisuuksista.
Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan päätellä, että kotiutumisprosessin kehittämisessä asiakaslähtöisemmäksi tulisi vuorovaikutusta kuntoutujien ja henkilökunnan välillä lisätä. Kuntoutujien mahdollisuutta osallistua aktiivisemmin kaikkiin kotiutumisprosessin vaiheisiin tulee tukea ja ohjata. Lisäksi prosessiin liittyvän informaation antamista kuntoutujille tulisi kehittää.
The purpose of the thesis is to promote the implementation and development of a client orientated discharge process. The goal was to determine how client orientation was visible in the discharge process of geriatric rehabilitation after hospital care from the point of view of the rehabilitee. The data was collected by interviewing eight rehabilitees aged between 72 - 92 -years of age, who were discharged from the rehabilitation department in January-February 2019. The interview data was analysed by using theory-directed content analysis.
According to the results, client orientation in the discharge process was especially well visible good medical care and in good cooperation between different organisations and services. However, there were some deficiencies in the communication, counselling and interaction related to the rehabilitation. Active participation in one’s own discharge process among the rehabilitees was not very common. Challenges highlighted by the interviewees included the haste of the staff as well as small amounts of conversation. The results also showed that more information on the policies of the rehabilitation department and the opportunities concerning different services was needed at the beginning of the discharge process.
Based on the results of the thesis, it can be concluded that the amount of interaction between the rehabilitees and the staff should be increased while trying to create a more client orientated discharge process. The rehabilitees need to be supported and counselled to participate more actively in all phases of the discharge process. In addition, the rehabilitees should be better informed about the process.