Työllisyyden monialaisen yhteispalvelun asiakkaiden palvelujen käyttö
Kämäräinen, Anna (2019)
Kämäräinen, Anna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060715389
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, mitä julkisia terveydenhuolto-, sosiaali- ja työllisyyspalveluita
pitkäaikaistyöttömät käyttävät ja tapahtuiko palveluiden käytössä muutoksia
työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi siirtymisen seurauksena.
Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisena kyselytutkimuksena ja analysoitiin tilastollisin
menetelmin. Aineisto on kerätty matched-pair -koeasetelmaa varten, jossa varsinaiselle
tutkittavalle ryhmälle muodostetaan oleellisilta piirteiltään vastaava verrokkiryhmä, joka ei
osallistu palveluun.
Aineiston analysoinnissa oltiin kiinnostuneita, mitä palveluita vastaajat käyttivät, havaitaanko
palveluiden käytössä tilastollista eroa seurantajakson kuluttua ja onko ryhmien välillä
tilastollisesti havaittavia eroja.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömät eivät saa tarvitsemiaan palveluita
riittävästi. He ovat työllistä väestöä sairaampia, mutta käyttävät terveydenhuollon ja
kuntoutuksen palveluita työssä käyvää väestöä vähemmän. Työttömien neuvonta ja ohjaus
näyttäytyy tulosten valossa riittämättömältä ja ohjautumista työllistämistä edistäviin palveluihin
ei juurikaan ole tapahtunut. Sosiaalipalveluiden käyttö on myös ollut vähäistä. Tulosten
valossa näyttäisi siltä, että pitkäaikaistyöttömillä on vaikeuksia löytää tarvitsemiaan
palveluita.
Kaikissa tarkastelluissa palveluissa havaittiin todennäköistä alikäyttöä eli ihmiset eivät
syystä tai toisesta käytä palveluita, joista olisi heille hyötyä. Tämän aineiston perusteella ei
pystytä tekemään johtopäätöksiä siitä, miksi palveluntarpeita ei pystytä tunnistamaan ja
palvelutarvetta tyydyttämään.
pitkäaikaistyöttömät käyttävät ja tapahtuiko palveluiden käytössä muutoksia
työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun asiakkaaksi siirtymisen seurauksena.
Tutkimus toteutettiin kvasikokeellisena kyselytutkimuksena ja analysoitiin tilastollisin
menetelmin. Aineisto on kerätty matched-pair -koeasetelmaa varten, jossa varsinaiselle
tutkittavalle ryhmälle muodostetaan oleellisilta piirteiltään vastaava verrokkiryhmä, joka ei
osallistu palveluun.
Aineiston analysoinnissa oltiin kiinnostuneita, mitä palveluita vastaajat käyttivät, havaitaanko
palveluiden käytössä tilastollista eroa seurantajakson kuluttua ja onko ryhmien välillä
tilastollisesti havaittavia eroja.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että pitkäaikaistyöttömät eivät saa tarvitsemiaan palveluita
riittävästi. He ovat työllistä väestöä sairaampia, mutta käyttävät terveydenhuollon ja
kuntoutuksen palveluita työssä käyvää väestöä vähemmän. Työttömien neuvonta ja ohjaus
näyttäytyy tulosten valossa riittämättömältä ja ohjautumista työllistämistä edistäviin palveluihin
ei juurikaan ole tapahtunut. Sosiaalipalveluiden käyttö on myös ollut vähäistä. Tulosten
valossa näyttäisi siltä, että pitkäaikaistyöttömillä on vaikeuksia löytää tarvitsemiaan
palveluita.
Kaikissa tarkastelluissa palveluissa havaittiin todennäköistä alikäyttöä eli ihmiset eivät
syystä tai toisesta käytä palveluita, joista olisi heille hyötyä. Tämän aineiston perusteella ei
pystytä tekemään johtopäätöksiä siitä, miksi palveluntarpeita ei pystytä tunnistamaan ja
palvelutarvetta tyydyttämään.