Matkustamomiehistön oma vaikuttaminen työhyvinvointiin
Sallinen, Florence (2019)
Sallinen, Florence
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615244
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee matkustamohenkilökunnan työhyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli ottaa selvää, miten lentokoneen matkustamomiehistön jäsenet huolehtivat omasta työhyvinvoinnistaan ja mitkä asiat he mahdollisesti kokevat kuormittaviksi. Koska tämän työn tarkoituksena on ottaa kantaa työhyvinvointiin työntekijän näkökulmasta, teoriassa ei näin ollen avata ilmailualaa tai sen määräyksiä sen tarkemmin, sillä nämä ovat asioita joihin työntekijä ei pääsääntöisesti voi itse vaikuttaa. Teoriaosuudessa ei myöskään avata työhyvinvointia työnantajan näkökulmasta.
Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selvää, mitkä seikat matkustamomiehistön jäsen kokee kuormittaviksi työssään ja kuinka hän pyrkii vaikuttamaan omaan työhyvinvointiin? Teoreettinen viitekehys käsittää tärkeimpiä työhyvinvoinnin käsitteitä, sekä työhyvinvointia yleisesti. Ensin on lyhyt katsaus kaupalliseen ilmailualaan, sillä suurin osa matkustamohenkilökunnasta työskentelee tällä sektorilla. Ilmailualaa ja matkustamohenkilökunnan työnkuvaa ei ole avattu tässä työssä yksityiskohtaisemmin, silla tämän opinnäytetyön painopiste on työhyvinvoinnissa. Kuitenkin, jotta voidaan ymmärtää työhyvinvointia lentokoneen miehistön näkökulmasta, aluksi on kuvattu tiivistetysti miehistön työnkuvaa, lentokoneen työoloja, sekä lentämiseen liittyviä terveydellisiä seikkoja.
Työhyvinvointia on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta; fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen on käsitelty työstä aiheutuvia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijöiden osalta tärkeimpinä osa-alueina voidaan pitää vuorotyön haittoja, sillä matkustamohenkilökunnan työ on pääosin epäsäännöllistä vuorotyötä. Teoriaosuuden viimeisimmässä osiossa on käyty läpi keinoja, joilla työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista menetelmää. Tutkimukseen haastateltiin viittä matkustamomiehistön jäsentä, jotka lensivät lähi- ja kaukoliikennettä. Opinnäytetyöprosessi alkoi tammikuussa 2019 ja kesti toukokuun 2019 saakka. Haastattelut toteutettiin huhti- ja toukokuun aikana.
Tulosten perusteella työ koetaan fyysisesti kuormittavaksi. Tärkeimpinä seikkoina nousivat esiin aikaerot, painavien boksien nostaminen, toistoliikkeet sekä yötyö. Psyykkinen työhyvinvointi koettiin hieman eriävänä, ja tähän vaikutti vahvasti oma elämäntilanne sekä myös työkokemus. Sosiaalinen työhyvinvointi koettiin erittäin hyvänä ja sillä koettiin myös olevan suuri merkitys omaan työhyvinvointiin.
Tutkimuksen tavoitteena oli ottaa selvää, mitkä seikat matkustamomiehistön jäsen kokee kuormittaviksi työssään ja kuinka hän pyrkii vaikuttamaan omaan työhyvinvointiin? Teoreettinen viitekehys käsittää tärkeimpiä työhyvinvoinnin käsitteitä, sekä työhyvinvointia yleisesti. Ensin on lyhyt katsaus kaupalliseen ilmailualaan, sillä suurin osa matkustamohenkilökunnasta työskentelee tällä sektorilla. Ilmailualaa ja matkustamohenkilökunnan työnkuvaa ei ole avattu tässä työssä yksityiskohtaisemmin, silla tämän opinnäytetyön painopiste on työhyvinvoinnissa. Kuitenkin, jotta voidaan ymmärtää työhyvinvointia lentokoneen miehistön näkökulmasta, aluksi on kuvattu tiivistetysti miehistön työnkuvaa, lentokoneen työoloja, sekä lentämiseen liittyviä terveydellisiä seikkoja.
Työhyvinvointia on tarkasteltu kolmesta näkökulmasta; fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta. Tämän jälkeen on käsitelty työstä aiheutuvia kuormitustekijöitä. Kuormitustekijöiden osalta tärkeimpinä osa-alueina voidaan pitää vuorotyön haittoja, sillä matkustamohenkilökunnan työ on pääosin epäsäännöllistä vuorotyötä. Teoriaosuuden viimeisimmässä osiossa on käyty läpi keinoja, joilla työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista menetelmää. Tutkimukseen haastateltiin viittä matkustamomiehistön jäsentä, jotka lensivät lähi- ja kaukoliikennettä. Opinnäytetyöprosessi alkoi tammikuussa 2019 ja kesti toukokuun 2019 saakka. Haastattelut toteutettiin huhti- ja toukokuun aikana.
Tulosten perusteella työ koetaan fyysisesti kuormittavaksi. Tärkeimpinä seikkoina nousivat esiin aikaerot, painavien boksien nostaminen, toistoliikkeet sekä yötyö. Psyykkinen työhyvinvointi koettiin hieman eriävänä, ja tähän vaikutti vahvasti oma elämäntilanne sekä myös työkokemus. Sosiaalinen työhyvinvointi koettiin erittäin hyvänä ja sillä koettiin myös olevan suuri merkitys omaan työhyvinvointiin.