Tietoisuustaidot osana vankilan päihdekuntoutusta
Hulbekkmo, Marianne (2019)
Hulbekkmo, Marianne
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615232
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060615232
Tiivistelmä
Osana opinnäytetyötä järjestettiin Helsingin vankilan päihteettömillä osastoilla ensimmäistä kertaa kaksi tietoisuustaitokurssia. Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, mitä kursseille osal-listuneet vangit kertovat kurssien aiheuttamista kokemuksista, ajatuksista ja tunteista. Ko-kemuksia tarkasteltiin etenkin päihderiippuvuuden, tunteiden sekä mielenterveyshäiriöiden näkökulmasta. Tavoitteena oli kehittää vankilan ohjelmatyötä, tutkia mitä vangit kertovat kursseihin liittyvistä kokemuksista ja selvittää, miten tietoisuustaidot tukevat päihteetöntä elämää.
Tietoperustan tarkoituksena on antaa tietoa tietoisuustaidoista osana päihderiippuvuuden hoitoa sekä yleisemmin sen vaikutuksista. Tietoperustassa käydään läpi mitä tietoisuustaidot eli mindfulness tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Tunteille ja tunnesäätelylle on oma lukun-sa. Päihderiippuvuutta, siihen liittyviä muita psykiatrisia sairauksia sekä päihderiippuvuuden hoitoa tarkastellaan omissa luvuissa. Vankilanäkökulma huomioidaan kaikessa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa on arviointitutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineis-ton hankkimisessa hyödynnettiin triangulaatiota, jolloin saatiin monia eri näkökulmia aihee-seen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kurssien lopuksi osaa vangeista teemahaastattelulla. Kursseista pidettiin havainnointipäiväkirjaa. Kaikki vangit vastasivat kurssin loputtua nimettömästi kyselyyn. Haastattelu oli olennaisin tiedonkeruumenetelmä, jota havainnointi ja lomaketutkimus täydensivät. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että tietoisuustaitojen koettiin sopivan osaksi vankilan päihdekun-toutusta. Kurssien teemat koettiin tarpeellisina, vaikka harjoituksilla oli suurempi vaikutus. Erityisesti tunteisiin ja ajatuksiin liittyvät teemat koettiin tärkeänä. Monien vankien psyykki-nen hyvinvointi parani kurssin myötä vähentyneen ahdistuksen ja stressin myötä. Harjoitukset aiheuttivat rentoutuneen olon. Kurssilla kävi ilmi, että vangeilla on paljon stressiä, jota he eivät tunnista. Joidenkin vankien reaktiivisuus väheni ja he alkoivat enemmän ajattelemaan oman toiminnan seurauksia. Kurssi oli joillekin haastava ja se nostatti esiin vaikeita kokemuksia ja tilanteita. Päihderiippuvuuteen tietoisuustaidot vaikuttivat enemmänkin välillisesti. Suuremmat vaikutukset olisivat todennäköisesti vaatineet enemmän omatoimista harjoittelua, johon vangit eivät juurikaan olleet valmiita.
Tietoisuustaitokursseja tullaan jatkossakin järjestämään vankilassa. Kurssia tulee kuitenkin kehittää sisällöllisesti ja se tulee järjestää yhteistyössä Vankiterveydenhuollon, vankilan psy-kologien ja muun henkilökunnan kanssa. Vankilassa järjestetään tunneryhmiä ja opinnäyte-työn perusteella niille on suuri tarve edelleen. Jatkossa voisi tutkia tietoisuustaitokurssien vaikutuksia laajemmin ja selvittää, voisiko kursseja järjestää osana valvottuna koevapautta.
Tietoperustan tarkoituksena on antaa tietoa tietoisuustaidoista osana päihderiippuvuuden hoitoa sekä yleisemmin sen vaikutuksista. Tietoperustassa käydään läpi mitä tietoisuustaidot eli mindfulness tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Tunteille ja tunnesäätelylle on oma lukun-sa. Päihderiippuvuutta, siihen liittyviä muita psykiatrisia sairauksia sekä päihderiippuvuuden hoitoa tarkastellaan omissa luvuissa. Vankilanäkökulma huomioidaan kaikessa.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jossa on arviointitutkimuksen piirteitä. Tutkimusaineis-ton hankkimisessa hyödynnettiin triangulaatiota, jolloin saatiin monia eri näkökulmia aihee-seen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kurssien lopuksi osaa vangeista teemahaastattelulla. Kursseista pidettiin havainnointipäiväkirjaa. Kaikki vangit vastasivat kurssin loputtua nimettömästi kyselyyn. Haastattelu oli olennaisin tiedonkeruumenetelmä, jota havainnointi ja lomaketutkimus täydensivät. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä.
Opinnäytetyössä kävi ilmi, että tietoisuustaitojen koettiin sopivan osaksi vankilan päihdekun-toutusta. Kurssien teemat koettiin tarpeellisina, vaikka harjoituksilla oli suurempi vaikutus. Erityisesti tunteisiin ja ajatuksiin liittyvät teemat koettiin tärkeänä. Monien vankien psyykki-nen hyvinvointi parani kurssin myötä vähentyneen ahdistuksen ja stressin myötä. Harjoitukset aiheuttivat rentoutuneen olon. Kurssilla kävi ilmi, että vangeilla on paljon stressiä, jota he eivät tunnista. Joidenkin vankien reaktiivisuus väheni ja he alkoivat enemmän ajattelemaan oman toiminnan seurauksia. Kurssi oli joillekin haastava ja se nostatti esiin vaikeita kokemuksia ja tilanteita. Päihderiippuvuuteen tietoisuustaidot vaikuttivat enemmänkin välillisesti. Suuremmat vaikutukset olisivat todennäköisesti vaatineet enemmän omatoimista harjoittelua, johon vangit eivät juurikaan olleet valmiita.
Tietoisuustaitokursseja tullaan jatkossakin järjestämään vankilassa. Kurssia tulee kuitenkin kehittää sisällöllisesti ja se tulee järjestää yhteistyössä Vankiterveydenhuollon, vankilan psy-kologien ja muun henkilökunnan kanssa. Vankilassa järjestetään tunneryhmiä ja opinnäyte-työn perusteella niille on suuri tarve edelleen. Jatkossa voisi tutkia tietoisuustaitokurssien vaikutuksia laajemmin ja selvittää, voisiko kursseja järjestää osana valvottuna koevapautta.