Tutkintavankeuslain uudistus tammikuu 2019 : käytännön muutokset ja niiden vaikutukset poliisin rikostutkintaan Itä-Uudenmaan alueella
Doraliyski, Kristian; Haavisto, Karola (2019)
Doraliyski, Kristian
Haavisto, Karola
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515048
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515048
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia käytännön vaikutuksia 1.1.2019 voimaan tulleella tutkintavankeuslain uudistuksella on rikostutkintaan Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä haastattelemalla Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella työskenteleviä poliiseja. Lakiuudistuksen myötä tutkintavankia saa entisen neljän viikon sijasta säilyttää poliisin tiloissa enintään seitsemän vuorokautta.
Lakiuudistuksen voimaantuloa vauhditti kansallisten ja kansainvälisten valvontaelinten Suomeen kohdistama pitkäaikainen kritiikki. Muutoksen taustalla vaikutti yhä ihmisoikeusmyönteisempi laintulkinta ja Suomen käytäntöjen yhtenäistäminen EU-maiden ja erityisesti Pohjoismaiden kanssa.
Tutkimustulosten perusteella poliisille aiheutuu muutoksesta lisäkustannuksia ja esitutkintatoimenpiteiden suorittaminen hankaloituu, koska tutkintavangit siirretään entistä nopeammin poliisin tiloista tutkintavankiloina toimiviin vankiloihin. Keskeisimpään asemaan nousee yhteydenpitorajoitusten toteutuminen tutkintavankiloissa. Poliisivankiloissa yhteydenpitorajoitukset voidaan turvata, mutta vankilat eivät kykene valvomaan niiden toteutumista.
Lakimuutos oli tätä tutkimusta tehdessä voimassa vasta muutamia kuukausia, joten lakiuudistuksen vaikutuksesta ja oikeusasteiden tavasta tulkita uutta lakia, ei voitu tehdä pidempiaikaisia johtopäätöksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että lakimuutoksen vaikutukset poliisin rikostutkintaan olivat jo nähtävissä.
Tässä työssä käsiteltiin myös tutkintavankeutta pakkokeinona sekä tarkasteltiin tutkintavankien määriä ja tutkintavankeuden kestoa paikallispoliisin tasolla ja ItäUudenmaan poliisilaitoksen alueella.
Lakiuudistuksen voimaantuloa vauhditti kansallisten ja kansainvälisten valvontaelinten Suomeen kohdistama pitkäaikainen kritiikki. Muutoksen taustalla vaikutti yhä ihmisoikeusmyönteisempi laintulkinta ja Suomen käytäntöjen yhtenäistäminen EU-maiden ja erityisesti Pohjoismaiden kanssa.
Tutkimustulosten perusteella poliisille aiheutuu muutoksesta lisäkustannuksia ja esitutkintatoimenpiteiden suorittaminen hankaloituu, koska tutkintavangit siirretään entistä nopeammin poliisin tiloista tutkintavankiloina toimiviin vankiloihin. Keskeisimpään asemaan nousee yhteydenpitorajoitusten toteutuminen tutkintavankiloissa. Poliisivankiloissa yhteydenpitorajoitukset voidaan turvata, mutta vankilat eivät kykene valvomaan niiden toteutumista.
Lakimuutos oli tätä tutkimusta tehdessä voimassa vasta muutamia kuukausia, joten lakiuudistuksen vaikutuksesta ja oikeusasteiden tavasta tulkita uutta lakia, ei voitu tehdä pidempiaikaisia johtopäätöksiä. Tämän tutkimuksen perusteella voitiin kuitenkin todeta, että lakimuutoksen vaikutukset poliisin rikostutkintaan olivat jo nähtävissä.
Tässä työssä käsiteltiin myös tutkintavankeutta pakkokeinona sekä tarkasteltiin tutkintavankien määriä ja tutkintavankeuden kestoa paikallispoliisin tasolla ja ItäUudenmaan poliisilaitoksen alueella.