Kevyen kaluston jarrudynamometriselvitys
Hynnä, Mikko (2019)
Hynnä, Mikko
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060515012
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia EU:n sekä Suomessa ja muissa Euroopan maissa kansallisella tasolla säädeltyä kevyen kaluston jarrutestauslaitteistoa koskevaa lainsäädäntöä sekä direktiivin ja määräysten toteutumista käytännössä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa. Tutkimus tehtiin pohjatyönä uuden, loppuvuodesta 2019 voimaan tulevan tila- ja laitemääräyksen sisällön kannalta ja tutkimuksen lopputulokset otetaan huomioon määräystä laadittaessa.
Kattavan teoreettisen selvitystyön lisäksi tutkimuksen aikana tietoa selvitettiin eri tahoilta puhelin- ja sähköpostihaastatteluilla, katsastusasemien tilannetta kartoittavalla nimettömällä verkkokyselyllä sekä Traficomin yhteyshenkilöiden kautta. Tutkimukseen osallistui myös K1-Katsastajien laatu- ja tekninen johtaja, joka on tutkinut aihetta omassa opinnäytetyössään. Tutkimuksen aikana vierailtiin jarrudynamometrien teloja kunnostavan yrityksen, F-Coran tiloissa Kouvolassa. Vierailun avulla pyrittiin lisäämään käytännön tietämystä telojen tilasta yleisesti sekä kuulemaan kokemuksia telojen kulumisesta ja kunnostamisesta.
Tutkimuksen tuloksina selvisi, että EU:n asettamaa katsastusdirektiiviä sekä Traficomin asettamaa tila- ja laitemääräystä ei noudateta laitevalmistajan hyväksymien muutosten osalta, sillä telojen hitsaaminen on yleistä ja vakiintunut käytännöksi alalla. Tutkimuksen perusteella tarkennusta vaaditaan kansallisiin määräyksiin, jotta ensinnäkin saadaan tarkennettua, millainen on valvovan viranomaisen kannalta ”hyväksyttävästi kunnostettu” tela, ja jotta telojen kuntoon kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota. Tulee myös huomioida, että itse hitsattujen telojen käytön ei ole todettu aiheuttavan merkittävästi virheellisiä tuloksia, joten tutkimusta kaivattaisiin myös mittaustuloksia erilaisilla teloilla.
Kattavan teoreettisen selvitystyön lisäksi tutkimuksen aikana tietoa selvitettiin eri tahoilta puhelin- ja sähköpostihaastatteluilla, katsastusasemien tilannetta kartoittavalla nimettömällä verkkokyselyllä sekä Traficomin yhteyshenkilöiden kautta. Tutkimukseen osallistui myös K1-Katsastajien laatu- ja tekninen johtaja, joka on tutkinut aihetta omassa opinnäytetyössään. Tutkimuksen aikana vierailtiin jarrudynamometrien teloja kunnostavan yrityksen, F-Coran tiloissa Kouvolassa. Vierailun avulla pyrittiin lisäämään käytännön tietämystä telojen tilasta yleisesti sekä kuulemaan kokemuksia telojen kulumisesta ja kunnostamisesta.
Tutkimuksen tuloksina selvisi, että EU:n asettamaa katsastusdirektiiviä sekä Traficomin asettamaa tila- ja laitemääräystä ei noudateta laitevalmistajan hyväksymien muutosten osalta, sillä telojen hitsaaminen on yleistä ja vakiintunut käytännöksi alalla. Tutkimuksen perusteella tarkennusta vaaditaan kansallisiin määräyksiin, jotta ensinnäkin saadaan tarkennettua, millainen on valvovan viranomaisen kannalta ”hyväksyttävästi kunnostettu” tela, ja jotta telojen kuntoon kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota. Tulee myös huomioida, että itse hitsattujen telojen käytön ei ole todettu aiheuttavan merkittävästi virheellisiä tuloksia, joten tutkimusta kaivattaisiin myös mittaustuloksia erilaisilla teloilla.