Maahantuontiyrityksen ostotoiminnot ja niiden kehittämisehdotukset
Markkanen, Asta (2019)
Markkanen, Asta
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060414793
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantona oli kartoittaa kohdeyrityksen ostotoimintojen nykytilaa sekä ehdottaa mahdollisia kehittämistoimenpiteitä hankinnan optimoimiseksi sekä mahdollisten uusien kilpailuetujen löytämiseksi. Kartoituksen tuloksia olisi tarkoitus hyödyntää kohdeyrityksen liiketoimintojen kehittämisen suunnitteluun. Yhteistyökumppanina oli metalli- ja konepajatuotteiden tukku- ja vähittäiskauppaa harjoittava maahantuontiyritys.
Opiskelija aloitti opinnäytetyön suunnittelemalla useamman sarjan työpajat, sekä pitämällä niistä yhden. Pienyritysten kehityksen haaste on sovittaa kehittämiseen käytettävä aika yhteen operatiivisen toiminnan kanssa, minkä vuoksi yritysjohto katsoi työpajoihin käytettävän ajan liian suureksi. Workshopissa saatuja tuloksia opiskelija pystyi kuitenkin hyödyntämään loppuraportissa. Koska yritys on pieni, opiskelija pyrki opinnäytetyöprojektin aikana ajattelemaan selkeitä, yksittäisiä yrityksen tilaus-toimitusketjun kehittämiskohteita, laajempien ja kalliiden kehittämistoimenpiteiden sijaan.
Taustatiedon saamiseksi opiskelija osallistuvana työntekijänä havainnoi ostotoimintoja käytännössä, keskusteli kohdeyrityksen ammattilaisten, myyjien ja tavarantoimittajien kanssa. Opiskelija työskenteli käytännössä viisi päivää viikossa kartuttaen osaamista ja kokemusta ostotoiminnoista. Opinnäytetyön ajanjakso kesti vajaan vuoden, joten opiskelija näkee havainnointiajanjakson ja osaamisen karttuneen riittävästi, ja että kehittämisehdotukset ovat varteenotettavia kohdeyritykselle, sillä ne pohjautuvat alan keskeisten mallinnusten perusteella tehtyihin huomioihin.
Ymmärtääkseen operatiivista ostotoimintaa ja hankintaprosessia riittävästi, opiskelija perehtyi tietoperustaosiossa yleiseen ostoprosessiin, tilaus-toimitusketjuun sekä ostoprosessin kehittämisen keinoihin. Empiiristä tietoa opiskelija etsi erilaisista alaan kohdistuvista tutkimuksista täydentäen tietoa ajankohtaisilla asioilla alan ammattilehdistöstä. Näiden lisäksi opiskelija perehtyi käytännössä kohdeyrityksen ostotoimintoihin liittyvän järjestelmän käyttöön.
Käytännössä opiskelija kohtasi tutkimusongelman pienyritysten arjesta. Miten muissa pienyrityksissä kehittämiseen käytetyn ajan hyöty nähdään, ja jos hyötynäkökulmaa ei nähdä niin mitä se tarkoittaa? Opinnäytetyön lopputuotoksena ehdotettiin useampia pienempiä kehitysehdotuksia, joita on taloudellisesti helpompi viedä käytäntöön. Lisäksi pienet muutokset vähentävät henkilökunnan stressiä sekä muutoksesta aiheutuvaa epävarmuutta. Osa ehdotuksista on jo otettu käytäntöön, kuten toimitusten siirto iltapäivästä aamupäivään, tarjouksen yhteydessä jaettavat toimitusehdot, sekä ostojen maksuehtojen mukauttaminen oston kalleuden mukaisesti. Jatkoa ajatellen, opiskelija ehdotti varastonkierron seuraamista, mikä on myös laitettu vireille yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa.
Opiskelija aloitti opinnäytetyön suunnittelemalla useamman sarjan työpajat, sekä pitämällä niistä yhden. Pienyritysten kehityksen haaste on sovittaa kehittämiseen käytettävä aika yhteen operatiivisen toiminnan kanssa, minkä vuoksi yritysjohto katsoi työpajoihin käytettävän ajan liian suureksi. Workshopissa saatuja tuloksia opiskelija pystyi kuitenkin hyödyntämään loppuraportissa. Koska yritys on pieni, opiskelija pyrki opinnäytetyöprojektin aikana ajattelemaan selkeitä, yksittäisiä yrityksen tilaus-toimitusketjun kehittämiskohteita, laajempien ja kalliiden kehittämistoimenpiteiden sijaan.
Taustatiedon saamiseksi opiskelija osallistuvana työntekijänä havainnoi ostotoimintoja käytännössä, keskusteli kohdeyrityksen ammattilaisten, myyjien ja tavarantoimittajien kanssa. Opiskelija työskenteli käytännössä viisi päivää viikossa kartuttaen osaamista ja kokemusta ostotoiminnoista. Opinnäytetyön ajanjakso kesti vajaan vuoden, joten opiskelija näkee havainnointiajanjakson ja osaamisen karttuneen riittävästi, ja että kehittämisehdotukset ovat varteenotettavia kohdeyritykselle, sillä ne pohjautuvat alan keskeisten mallinnusten perusteella tehtyihin huomioihin.
Ymmärtääkseen operatiivista ostotoimintaa ja hankintaprosessia riittävästi, opiskelija perehtyi tietoperustaosiossa yleiseen ostoprosessiin, tilaus-toimitusketjuun sekä ostoprosessin kehittämisen keinoihin. Empiiristä tietoa opiskelija etsi erilaisista alaan kohdistuvista tutkimuksista täydentäen tietoa ajankohtaisilla asioilla alan ammattilehdistöstä. Näiden lisäksi opiskelija perehtyi käytännössä kohdeyrityksen ostotoimintoihin liittyvän järjestelmän käyttöön.
Käytännössä opiskelija kohtasi tutkimusongelman pienyritysten arjesta. Miten muissa pienyrityksissä kehittämiseen käytetyn ajan hyöty nähdään, ja jos hyötynäkökulmaa ei nähdä niin mitä se tarkoittaa? Opinnäytetyön lopputuotoksena ehdotettiin useampia pienempiä kehitysehdotuksia, joita on taloudellisesti helpompi viedä käytäntöön. Lisäksi pienet muutokset vähentävät henkilökunnan stressiä sekä muutoksesta aiheutuvaa epävarmuutta. Osa ehdotuksista on jo otettu käytäntöön, kuten toimitusten siirto iltapäivästä aamupäivään, tarjouksen yhteydessä jaettavat toimitusehdot, sekä ostojen maksuehtojen mukauttaminen oston kalleuden mukaisesti. Jatkoa ajatellen, opiskelija ehdotti varastonkierron seuraamista, mikä on myös laitettu vireille yhdessä järjestelmätoimittajan kanssa.