Työnhakijoiden henkilötietojen käsittely ja henkilötietojen keräystavat rekrytoinnissa
Smelkova, Ekaterina (2019)
Smelkova, Ekaterina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314527
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314527
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vaikuttava lainsäädäntö työnhakijoiden henkilötietojen käsittelyyn työhönottotilanteessa. Toisena tavoitteena oli tutkia, miten lainsäädännön vaikutus näkyy rekrytoivien tahojen työssä. Rekrytointiprosessi on laaja kokonaisuus, minkä johdosta tämä työn rajoitukset tehtiin koskemaan vain rekrytointivaihetta, joka tapahtuu työpaikkailmoituksen julkistamisen ja valintapäätöksen välillä.
Teoriaosuuden ensimmäisessä osiossa esiteltiin henkilörekisteri ja sitä koskeva lainsäädäntö sekä henkilörekisterin merkitys rekrytoinnissa. Toinen tutkimuksen teoriaosuus käsitteli lainsäädäntöä, joka koskee työnhakijan yksityisyyden suojaa. Toisessa teoriaosuudessa esiteltiin sekä kansainvälinen että kansallinen lainsäädäntö, joka asettaa työnantajille velvollisuuksia työnhakijaa kohtaan.
Empiirinen osuus tutkimuksessa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoiduilla henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka äänitettiin ja litteroitiin. Tulokset eivät ole yleistettävissä eikä niistä voi tehdä konkreettisia johtopäätöksiä, koska tulokset perustuivat haastateltavien omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Otantaryhmä on pieni ja keskittyy vain suuryrityksiin, mikä myös hankaloittaa tuloksien yleistettävyyttä.
Tutkimuksessa selvisi keskeinen lainsäädäntö, joka asettaa rekrytoiville tahoille rajat rekrytoinnin toteuttamiselle. Tutkimuksessa avattiin lainsäädäntöä jokaiselle ymmärrettävään muotoon sekä sovellettiin lainsäädäntöä käytäntöön. Teoriaosuudessa selvittiin työnantajan keskeiset velvollisuudet rekrytoinnin toteuttajana sekä työnhakijoiden oikeudet henkilötietojensa käsittelyssä. Haastatteluiden avulla selvitettiin kuinka hyvin rekrytoivat tahot tuntevat teoriaosuuden lainsäädännön sekä lainsäädännön vaikutuksen työhönottoon.
Teoriaosuuden ensimmäisessä osiossa esiteltiin henkilörekisteri ja sitä koskeva lainsäädäntö sekä henkilörekisterin merkitys rekrytoinnissa. Toinen tutkimuksen teoriaosuus käsitteli lainsäädäntöä, joka koskee työnhakijan yksityisyyden suojaa. Toisessa teoriaosuudessa esiteltiin sekä kansainvälinen että kansallinen lainsäädäntö, joka asettaa työnantajille velvollisuuksia työnhakijaa kohtaan.
Empiirinen osuus tutkimuksessa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston keruu tapahtui puolistrukturoiduilla henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka äänitettiin ja litteroitiin. Tulokset eivät ole yleistettävissä eikä niistä voi tehdä konkreettisia johtopäätöksiä, koska tulokset perustuivat haastateltavien omiin henkilökohtaisiin kokemuksiin. Otantaryhmä on pieni ja keskittyy vain suuryrityksiin, mikä myös hankaloittaa tuloksien yleistettävyyttä.
Tutkimuksessa selvisi keskeinen lainsäädäntö, joka asettaa rekrytoiville tahoille rajat rekrytoinnin toteuttamiselle. Tutkimuksessa avattiin lainsäädäntöä jokaiselle ymmärrettävään muotoon sekä sovellettiin lainsäädäntöä käytäntöön. Teoriaosuudessa selvittiin työnantajan keskeiset velvollisuudet rekrytoinnin toteuttajana sekä työnhakijoiden oikeudet henkilötietojensa käsittelyssä. Haastatteluiden avulla selvitettiin kuinka hyvin rekrytoivat tahot tuntevat teoriaosuuden lainsäädännön sekä lainsäädännön vaikutuksen työhönottoon.