Taloudellisten väärinkäytösten estäminen edunvalvonnassa
Rautakoski, Mirka (2019)
Rautakoski, Mirka
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314466
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja tutkia, olisiko maistraatin vuositarkastusten yhteydessä, edunvalvonnassa ilmaantuvien edunvalvojien päämiehilleen aiheuttamien taloudellisten väärinkäytösten estäminen mahdollista joko edunvalvojan määräämis-vaiheessa tai tehokkaammalla valvonnalla ennen kaikkea edunvalvonnan alkuvai-heessa. Työssä selvitettiin myös maistraatin mahdollisuuksia ja keinoja puuttua talou-dellisiin väärinkäytöksiin, kun niitä tulee ilmi. Näiden lisäksi tutkittiin, millä keinoilla valvontaa olisi mahdollista kehittää, jos nykyiset toimintatavat osoittautuvat toimiviksi ja oikeanlaisiksi. Työssä keskityttiin taloudellisiin väärinkäytöksiin yksityisessä edun-valvonnassa, joten ulkopuolelle jätettiin yleiset edunvalvojat. Työn tarkoituksena oli antaa kokonaisvaltainen kuvaus edunvalvonnasta ja siinä esiin tulleista haasteista hol-housviranomaisen näkökulmasta katsoen.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisen ja empiirisen tutkimusmenetelmän avulla työn perustuessa lainopin osalta holhoustoimilakiin (442/1999). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Lopullinen tutkimustyö toteutettiin keväällä 2019 ja kohderyhmänä toimi Uudenmaan maistraatin Espoon yk-sikön holhoustoimi. Tietoja kerättäessä ja tutkimuspohjana käytettiin kirjallisuuden li-säksi avointa kyselylomaketta sekä haastatteluita, kuten myös tutkijan omaa koke-musta edunvalvonnasta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyiset maistraatin käytössä olevat toi-mintamallit ja prosessit ovat laadukkaita ja tehokkaita eikä niissä juuri ole muutetta-vaa. Haastatteluiden ja avoimen kyselylomakkeen vastauksista voi tehdä päätelmän, ettei holhousviranomaiselle ole suoranaista tarvetta uusille prosesseille, vaan parhaim-pana valvonnan tehostamisena toimisi sen muuttaminen digitaalisemmaksi ja yhteis-työn lisääminen esimerkiksi pankkien kanssa. Näin valvonta voisi toimia reaaliaikai-sempana eikä se olisi pelkästään jälkiperusteista.
Opinnäytetyö toteutettiin lainopillisen ja empiirisen tutkimusmenetelmän avulla työn perustuessa lainopin osalta holhoustoimilakiin (442/1999). Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Lopullinen tutkimustyö toteutettiin keväällä 2019 ja kohderyhmänä toimi Uudenmaan maistraatin Espoon yk-sikön holhoustoimi. Tietoja kerättäessä ja tutkimuspohjana käytettiin kirjallisuuden li-säksi avointa kyselylomaketta sekä haastatteluita, kuten myös tutkijan omaa koke-musta edunvalvonnasta.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nykyiset maistraatin käytössä olevat toi-mintamallit ja prosessit ovat laadukkaita ja tehokkaita eikä niissä juuri ole muutetta-vaa. Haastatteluiden ja avoimen kyselylomakkeen vastauksista voi tehdä päätelmän, ettei holhousviranomaiselle ole suoranaista tarvetta uusille prosesseille, vaan parhaim-pana valvonnan tehostamisena toimisi sen muuttaminen digitaalisemmaksi ja yhteis-työn lisääminen esimerkiksi pankkien kanssa. Näin valvonta voisi toimia reaaliaikai-sempana eikä se olisi pelkästään jälkiperusteista.