Todisteellinen tiedoksianto oikeusturvatakeena summaarisessa riita-asiassa
Ahola, Mika (2019)
Ahola, Mika
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314337
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314337
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko eri tiedoksiantotavoilla merkitystä oikeusturvan kannalta erityisesti summaarisessa riita-asioissa vastaajina olevien mielestä.
Oikeusministeriö asetti vuonna 2014 selvitysryhmän selvittämään riidattomien velkomusasioiden keskittämistä ulosottolaitokseen. Näitä asioita kutsutaan vakiintuneesti summaarisiksi asioiksi, koska ne tutkitaan oikeudessa vain summaarisesti, ellei vaatimusta kiistetä. Summaaristen riita-asioiden määrä käräjäoikeuksissa on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asiamäärien kasvu ja perintätoimialan voimakas kasvu ja sen myötä oikeudellisen perinnän käyttö liiketoiminnassa sekä yleiset valtion toiminnan tehostamistarpeet ovat antaneet aiheen etsiä keinoja summaaristen riita-asioiden käsittelyn tehostamiseksi.
Tehokkuus- ja säästövaatimuksilla summaaristen asioiden käsittelyssä voi olla vaikutuksia kansalaisten oikeusturvaan, mikäli oikeusturvatakuita ei prosessissa noudateta. Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi asiassaan on keskeinen oikeusturvakysymys, josta poikkeamiseen tulee olla painavat syyt.
Tutkimuksen empiirisenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Pirkanmaan käräjäoikeuden haastemiesten ryhmähaastattelua, sekä tekemällä suppea kyselytutkimus summaarisissa riita-asioissa ja lievissä rikosasioissa vastaajana oleville henkilöille. Tutkimuksen tekijän omat kokemukset viiden vuoden aikana haastemiehen tehtävissä ovat merkittävässä osassa tutkimusaineistoa. Tausta-aineistona on käytetty Pirkanmaan käräjäoikeuden haastepäiväkirjaa ja Tuomas -tietokantaa. Oikeusturvaa koskeva teoreettinen osuus on tehty lainopillinen kirjallisuustutkimuksella.
Tuomioistuimen velvollisuus on valvoa oikeusturvan toteutumista. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että vastaajat eivät näe ongelmia nykyisissä tiedoksiantotavoissa. Ylivelkaantuminen on usein seurausta useista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista, jolloin yksityinen henkilö ei kykene valvomaan omia oikeuksiaan, saati että hän olisi tietoinen velkomusasian prosessin vaiheista. Oikeusturvan kannalta ongelmia on enemmän nähtävissä vapaaehtoisen perinnän prosesseissa, kuin oikeudellista perintää koskevissa tiedoksiannoissa.
Oikeusministeriö asetti vuonna 2014 selvitysryhmän selvittämään riidattomien velkomusasioiden keskittämistä ulosottolaitokseen. Näitä asioita kutsutaan vakiintuneesti summaarisiksi asioiksi, koska ne tutkitaan oikeudessa vain summaarisesti, ellei vaatimusta kiistetä. Summaaristen riita-asioiden määrä käräjäoikeuksissa on kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asiamäärien kasvu ja perintätoimialan voimakas kasvu ja sen myötä oikeudellisen perinnän käyttö liiketoiminnassa sekä yleiset valtion toiminnan tehostamistarpeet ovat antaneet aiheen etsiä keinoja summaaristen riita-asioiden käsittelyn tehostamiseksi.
Tehokkuus- ja säästövaatimuksilla summaaristen asioiden käsittelyssä voi olla vaikutuksia kansalaisten oikeusturvaan, mikäli oikeusturvatakuita ei prosessissa noudateta. Asianosaisen oikeus tulla kuulluksi asiassaan on keskeinen oikeusturvakysymys, josta poikkeamiseen tulee olla painavat syyt.
Tutkimuksen empiirisenä tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Pirkanmaan käräjäoikeuden haastemiesten ryhmähaastattelua, sekä tekemällä suppea kyselytutkimus summaarisissa riita-asioissa ja lievissä rikosasioissa vastaajana oleville henkilöille. Tutkimuksen tekijän omat kokemukset viiden vuoden aikana haastemiehen tehtävissä ovat merkittävässä osassa tutkimusaineistoa. Tausta-aineistona on käytetty Pirkanmaan käräjäoikeuden haastepäiväkirjaa ja Tuomas -tietokantaa. Oikeusturvaa koskeva teoreettinen osuus on tehty lainopillinen kirjallisuustutkimuksella.
Tuomioistuimen velvollisuus on valvoa oikeusturvan toteutumista. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että vastaajat eivät näe ongelmia nykyisissä tiedoksiantotavoissa. Ylivelkaantuminen on usein seurausta useista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista, jolloin yksityinen henkilö ei kykene valvomaan omia oikeuksiaan, saati että hän olisi tietoinen velkomusasian prosessin vaiheista. Oikeusturvan kannalta ongelmia on enemmän nähtävissä vapaaehtoisen perinnän prosesseissa, kuin oikeudellista perintää koskevissa tiedoksiannoissa.