Koulutus osana oikeushallinnon alan henkilöstön osaamisen kehittämistä
Pihlajamäki, Toni (2019)
Pihlajamäki, Toni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314209
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia oikeusministeriön koulutusyksikön järjestämien koulutusten vaikuttavuutta oikeushallinnon alan virastojen näkökulmasta. Vaikuttavuutta selvitettiin suorittamalla kysely koulutusten kohderyhmälle, oikeushallinnon alan virastoille. Tämän lisäksi selvitettiin koulutuskokonaisuuden jakautumista eri järjestäjien kesken. Opinnäytetyö suoritettiin yhteistyössä oikeusministeriön koulutusyksikön ja tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin koulutusta osaamisen kehittämisen muotona, koulutuksen vaikuttavuutta, sen arviointia ja tutkimista, koulutusyksikön toimenkuvaa ja roolia osaamisen kehittämisessä sekä tuomarinkoulutuslautakunnan toimintaa, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2017. Tämä osuus nojautui ammattikirjallisuuteen ja koulutusyksikön julkaisemiin koulutussuunnitelmiin vuonna 2017 ja 2018.
Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat oikeushallinnon alan virastot eli kaikki tuomioistuimet, oikeusapu- ja edunvalvontapiirit sekä kuluttajariitalautakunta. Kysely suoritettiin sähköisesti Webropol-kyselynä kesäkuun ja elokuun välisenä aikana vuonna 2018. Kysely kohdistettiin jokaisen viraston koulutusyhdyshenkilölle, joita olimme aikaisemmin tiedustelleet. 51 virastolle lähetettiin saatekirje kyselyyn vastaamisesta ja vastauksia kertyi 48 kappaletta.
Tutkimuksen mukaan koulutusyksikön koulutukset tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä vaihtelevasti oikeushallinnon alalla. Esimies- ja tuomarikoulutuksiin oltiin tyytyväisiä. Kansliahenkilökunnalle puolestaan tulisi lisätä ja uudistaa koulutusta. Erityisesti syventävä koulutus oli koettu pintapuoleiseksi eikä syventävää paneutumista aiheisiin ollut. Eri työuran vaiheissa oleville tulisi koulutustarjontaa lisätä. Koulutusten toteuttamistapaa tulisi parantaa siten, että rajatut osallistujamäärät poissulkivat henkilöstön mahdollisuuden osallistua suosituimpiin koulutuksiin. Opetusmenetelmä tulisi olla enemmän osallistavaa, jotta oppiminen tehostuisi. Tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti jokainen virastoala suosii koulutusyksikön järjestämiä koulutuksia, pois lukien erityistuomioistuimet. Erityistuomioistuimet osallistuvat enimmäkseen ulkopuolisten tahojen koulutuksiin. Syynä tähän on erityistuomioistuinten oman erityisalan koulutukset, joita muilla järjestäjillä ei ole tarjottavana.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa käsiteltiin koulutusta osaamisen kehittämisen muotona, koulutuksen vaikuttavuutta, sen arviointia ja tutkimista, koulutusyksikön toimenkuvaa ja roolia osaamisen kehittämisessä sekä tuomarinkoulutuslautakunnan toimintaa, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2017. Tämä osuus nojautui ammattikirjallisuuteen ja koulutusyksikön julkaisemiin koulutussuunnitelmiin vuonna 2017 ja 2018.
Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat oikeushallinnon alan virastot eli kaikki tuomioistuimet, oikeusapu- ja edunvalvontapiirit sekä kuluttajariitalautakunta. Kysely suoritettiin sähköisesti Webropol-kyselynä kesäkuun ja elokuun välisenä aikana vuonna 2018. Kysely kohdistettiin jokaisen viraston koulutusyhdyshenkilölle, joita olimme aikaisemmin tiedustelleet. 51 virastolle lähetettiin saatekirje kyselyyn vastaamisesta ja vastauksia kertyi 48 kappaletta.
Tutkimuksen mukaan koulutusyksikön koulutukset tukevat henkilöstön osaamisen kehittämistä vaihtelevasti oikeushallinnon alalla. Esimies- ja tuomarikoulutuksiin oltiin tyytyväisiä. Kansliahenkilökunnalle puolestaan tulisi lisätä ja uudistaa koulutusta. Erityisesti syventävä koulutus oli koettu pintapuoleiseksi eikä syventävää paneutumista aiheisiin ollut. Eri työuran vaiheissa oleville tulisi koulutustarjontaa lisätä. Koulutusten toteuttamistapaa tulisi parantaa siten, että rajatut osallistujamäärät poissulkivat henkilöstön mahdollisuuden osallistua suosituimpiin koulutuksiin. Opetusmenetelmä tulisi olla enemmän osallistavaa, jotta oppiminen tehostuisi. Tutkimuksen mukaan pääsääntöisesti jokainen virastoala suosii koulutusyksikön järjestämiä koulutuksia, pois lukien erityistuomioistuimet. Erityistuomioistuimet osallistuvat enimmäkseen ulkopuolisten tahojen koulutuksiin. Syynä tähän on erityistuomioistuinten oman erityisalan koulutukset, joita muilla järjestäjillä ei ole tarjottavana.