Sivutuotekalkkien hyötykäyttömahdollisuudet case Schaefer Kalk Finland Oy
Harjula, Meiju (2019)
Harjula, Meiju
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060314182
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja oli Schaefer Kalk Finland Oy. Yritys valmistaa paperiteollisuudelle erilaisia valkaisu- ja täyteaineita. Schaefer Kalk Finland Oy toimii Kouvolassa UPM Kymin tehdasalueella. Työn tavoitteena oli selvittää hyötykäyttömahdollisuuksia yrityksen toiminnasta syntyville sivutuotekalkeille, joita Schaefer Kalkin PCC-laitokselta syntyy vuosittain noin 4000–4500 tonnia. Koska laitokselta syntyvä virta on suuri, selvitykseen valittiin kohteita, joiden tarve vastaavanlaisille tuotteille on volyymiltään suuri.
Tutkimus suoritettiin kirjoituspöytätutkimuksena. kirjoituspöytätutkimuksen jälkeen tehtiin puolistrukturoituja haastatteluita sellaisille laitoksille ja muille kohteille, joiden tiedettiin käyttävän toiminnassaan vastaavanlaisia
tuotteita. Haastateltuja pyydettiin arvioimaan tuotteiden ominaisuuksien ja pitoisuuksien perusteella niiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Haastatteluissa todettiin tuotteiden tarvitsevan käyttökokeen aina kuhunkin kohteeseen, jotta soveltuvuus voidaan arvioida. Haastatteluiden lisäksi
tehtiin myös internetissä kyselylomake sivutuotteita koskien sellaisille toimijoille, joiden tiedettiin käyttävän toiminnassaan kalkkituotteita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaavanlaisten tuotteiden hyötykäyttökohteita on raakavesilaitoksilla, jätevesilaitoksilla, teollisuusvesien käsittelyssä ja selluntuotantolaitoksilla. Lisäksi sopivia käyttökohteita löytyi maanparannusaineiden valmistuksesta. Tutkimuksessa sivutuotekalkkien todettiin olevan Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 määrättyjen haitallisten enimmäispitoisuuksien perusteella sellaisenaan maanparannustarkoituksiin soveltuvaa.
Tutkimus suoritettiin kirjoituspöytätutkimuksena. kirjoituspöytätutkimuksen jälkeen tehtiin puolistrukturoituja haastatteluita sellaisille laitoksille ja muille kohteille, joiden tiedettiin käyttävän toiminnassaan vastaavanlaisia
tuotteita. Haastateltuja pyydettiin arvioimaan tuotteiden ominaisuuksien ja pitoisuuksien perusteella niiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseen. Haastatteluissa todettiin tuotteiden tarvitsevan käyttökokeen aina kuhunkin kohteeseen, jotta soveltuvuus voidaan arvioida. Haastatteluiden lisäksi
tehtiin myös internetissä kyselylomake sivutuotteita koskien sellaisille toimijoille, joiden tiedettiin käyttävän toiminnassaan kalkkituotteita.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että vastaavanlaisten tuotteiden hyötykäyttökohteita on raakavesilaitoksilla, jätevesilaitoksilla, teollisuusvesien käsittelyssä ja selluntuotantolaitoksilla. Lisäksi sopivia käyttökohteita löytyi maanparannusaineiden valmistuksesta. Tutkimuksessa sivutuotekalkkien todettiin olevan Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 24/11 määrättyjen haitallisten enimmäispitoisuuksien perusteella sellaisenaan maanparannustarkoituksiin soveltuvaa.