Uusi asemanseutu : Ristikydön kehittämissuunnitelma
Puputti, Petteri (2019)
Puputti, Petteri
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214153
Tiivistelmä
Ristikytö on Tuusulassa sijaitseva maaseutumainen alue Järvenpään ja Keravan välissä, kohdassa, jossa Oikorata haarautuu irti Pääradasta. Liikenneviraston selvityksissä Ristikytöön on osoitettu asemavaraus Pääradan varteen, ja kuntatasolla on tarkasteltu mahdollisuutta aseman sijoittamiseksi myös Oikoradan varrelle. Radan tuomat maankäyttömahdollisuudet on tunnistettu seututason suunnittelussa. Näistä lähtökohdista laaja, rakentamaton alue ratojen solmukohdassa vaikuttaa erittäin potentiaaliselta maankäytön kehityskohteelta tulevana uutena asemanseutuna.
Alueen toteuttamiseen liittyy useita haasteita. Näitä ovat mm. Pääradan eri asemavarausten sijoittuminen hyvin lähellä toisiaan, aseman rakentumisen edellyttämän riittävän käyttäjämäärän saavuttaminen sekä alueen rakentamisen vaiheistaminen niin, ettei vaaranneta tiiviin asemaympäristön muodostumista. Ristikydön kehittämiseen liittyy myös merkittävä kuntarakenteellinen ongelma, sillä alue ei sijaitse lähellä Tuusulan nykyisiä taajamakeskuksia. Tuusulan näkökulmasta alueen kehittäminen tarkoittaisikin kokonaan uuden aluekeskuksen muodostamista ja samalla isoa strategista suunnanmuutosta kunnan maankäytön suunnitteluun. Lisäksi käytännön ongelmina ovat liikenneväylien este-, melu- ja tärinävaikutukset.
Tämän opinnäytteen tavoitteena on muodostaa käsitys alueen maankäytöllisestä potentiaalista laatimalla yleispiirteinen tarkastelu maankäytöstä ja liikenneratkaisuista sekä pyrkiä selvittämään, miten Tuusula voisi edistää Ristikydön toteutumista raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena nykyisen kuntarakenteen asettamissa raameissa. Työ kokoaa yhteen lähtötietoa ja toimii esiselvityksenä myöhempää jatkosuunnittelua ja suunnittelun käynnistämistä koskevaa päätöksentekoa varten.
Työssä kävi ilmi, että alueen potentiaali riittää yhden lähiliikenteen aseman toteuttamiseen – aseman kävelyetäisyyden muodostamalle vyöhykkeelle on mahdollista sijoittaa noin 17000–24000 asukasta tai työpaikkaa. Asemien sijoittamista molempien ratojen varsille ei työssä nähty mielekkäänä. Työssä löydettiin liikenteen kannalta tärkeitä pääreittejä, jotka tulisi pitää avoimina. Valtakunnallisen ja seudullisen rataverkon kokonaiskuvaan liittyy toistaiseksi merkittäviä epäselvyyksiä, jotka tulisi ratkaista ennen kuin maankäyttöä voidaan Ristikydössä alkaa suunnitelmallisesti kehittämään. Suositeltavaa on, että Ristikydöstä laadittaisiin jatkotyönä toinen suunnitelma Uudenmaan liiton laatiman esiselvityksen (Ristikydön ja Kytömaan asemapaikkojen esiselvitys, muistio 28.6.2018) mukaisesti. Suunnitelmassa Ristikydön ja Kytömaan asemat yhdistettäisiin yhdeksi asemaksi Tuusulan ja Keravan rajalle ja asema kytkeytyisi Lentorataan maanalaisia laituriratkaisuja käyttäen.
Alueen toteuttamiseen liittyy useita haasteita. Näitä ovat mm. Pääradan eri asemavarausten sijoittuminen hyvin lähellä toisiaan, aseman rakentumisen edellyttämän riittävän käyttäjämäärän saavuttaminen sekä alueen rakentamisen vaiheistaminen niin, ettei vaaranneta tiiviin asemaympäristön muodostumista. Ristikydön kehittämiseen liittyy myös merkittävä kuntarakenteellinen ongelma, sillä alue ei sijaitse lähellä Tuusulan nykyisiä taajamakeskuksia. Tuusulan näkökulmasta alueen kehittäminen tarkoittaisikin kokonaan uuden aluekeskuksen muodostamista ja samalla isoa strategista suunnanmuutosta kunnan maankäytön suunnitteluun. Lisäksi käytännön ongelmina ovat liikenneväylien este-, melu- ja tärinävaikutukset.
Tämän opinnäytteen tavoitteena on muodostaa käsitys alueen maankäytöllisestä potentiaalista laatimalla yleispiirteinen tarkastelu maankäytöstä ja liikenneratkaisuista sekä pyrkiä selvittämään, miten Tuusula voisi edistää Ristikydön toteutumista raideliikenteeseen tukeutuvana taajamatoimintojen alueena nykyisen kuntarakenteen asettamissa raameissa. Työ kokoaa yhteen lähtötietoa ja toimii esiselvityksenä myöhempää jatkosuunnittelua ja suunnittelun käynnistämistä koskevaa päätöksentekoa varten.
Työssä kävi ilmi, että alueen potentiaali riittää yhden lähiliikenteen aseman toteuttamiseen – aseman kävelyetäisyyden muodostamalle vyöhykkeelle on mahdollista sijoittaa noin 17000–24000 asukasta tai työpaikkaa. Asemien sijoittamista molempien ratojen varsille ei työssä nähty mielekkäänä. Työssä löydettiin liikenteen kannalta tärkeitä pääreittejä, jotka tulisi pitää avoimina. Valtakunnallisen ja seudullisen rataverkon kokonaiskuvaan liittyy toistaiseksi merkittäviä epäselvyyksiä, jotka tulisi ratkaista ennen kuin maankäyttöä voidaan Ristikydössä alkaa suunnitelmallisesti kehittämään. Suositeltavaa on, että Ristikydöstä laadittaisiin jatkotyönä toinen suunnitelma Uudenmaan liiton laatiman esiselvityksen (Ristikydön ja Kytömaan asemapaikkojen esiselvitys, muistio 28.6.2018) mukaisesti. Suunnitelmassa Ristikydön ja Kytömaan asemat yhdistettäisiin yhdeksi asemaksi Tuusulan ja Keravan rajalle ja asema kytkeytyisi Lentorataan maanalaisia laituriratkaisuja käyttäen.