Takaristisideleikkauksen jälkeinen kuntoutus ja tuenta
Sundström, Joni (2019)
Sundström, Joni
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060214148
Tiivistelmä
Erilaiset polvivammat ovat yleisiä urheilussa ja vapaa-ajalla tapahtuvia tapaturmia. Polven nivelsidevammoista eturistisidevamma on yleisin. Takaristisidevammat ovat huomattavasti harvinaisempia. Eristetyn takaristisidevamman aiheuttaa yleensä sääreen tuleva suora isku polven ollessa koukistuneena tai polven yliojennusvamma. Suurin osa vammoista syntyy urheilussa tai liikenteessä.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koostaa uusin ja laadukkain tut-kimustieto takaristisideleikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta ja tuennasta Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirille (Hus) potilasohjeen päivittämiseksi. Tarkoitus oli selvittää kun-toutuksen eri vaiheet, intensiteetti ja kesto. Hus:n Töölön sairaalan fysioterapeutti perehdytti aiheeseen ja ohjasi työn etenemistä. Työn teoriapohja perustuu alan uusimpaan kirjallisuu-teen ja tutkimustietoon, joka etsittiin PubMed-, Cinahl-, ja Pedro- tietokannoista talvella 2018–2019. Haku- ja laatukriteerit täyttäviä tutkimuksia eristetyn takaristisideleikkauksen kuntoutuksesta löytyi vähän.
Takaristisiteen leikkaushoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Leikkaushoitoa suositellaan kokonaan katkenneelle takaristisiteelle, kun polven käytössä on epävarmuutta ja pettämi-sen tuntua. Takaristisiteen leikkauksen jälkeinen kuntoutus on pitkä prosessi, johon vaikut-tavat vamman laatu, muut vaurioituneet rakenteet ja käytetty leikkaustekniikka. Kuntoutuk-sen toteutuksessa pyritään minimoimaan mahdollisesti haitalliset voimat parantuvaan siir-teeseen, toteuttamaan nousujohteinen kuormittaminen sekä huomioimaan yksilölliset erot. Kuntoutusprotokollat ovat hyödyllisiä suuntaviivoja kuntoutuksen suunnittelussa ja niitä so-velletaan kuntoutujien yksilölliset erot huomioiden.
Opinnäytetyössä esitetään kaksi selkeää kuntoutusprotokollaa takaristisideleikkauksen jäl-keisen kuntoutuksen ja tuennan toteuttamiseksi. Protokollat sisälsivät samat perusperiaat-teet ja eroavaisuuksia ilmeni lähinnä harjoitteiden aloittamisajankohdissa. Fysioterapia-alan kannalta tämä opinnäytetyö on käyttökelpoinen kuntoutuksen suunnittelussa ja siinä on tarkasti esitetty kuntoutuksen toteutus. Lisätutkimusta tarvitaan eri kuntoutuskäytäntöjen toimivuudesta takaristisidepotilailla.
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koostaa uusin ja laadukkain tut-kimustieto takaristisideleikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta ja tuennasta Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirille (Hus) potilasohjeen päivittämiseksi. Tarkoitus oli selvittää kun-toutuksen eri vaiheet, intensiteetti ja kesto. Hus:n Töölön sairaalan fysioterapeutti perehdytti aiheeseen ja ohjasi työn etenemistä. Työn teoriapohja perustuu alan uusimpaan kirjallisuu-teen ja tutkimustietoon, joka etsittiin PubMed-, Cinahl-, ja Pedro- tietokannoista talvella 2018–2019. Haku- ja laatukriteerit täyttäviä tutkimuksia eristetyn takaristisideleikkauksen kuntoutuksesta löytyi vähän.
Takaristisiteen leikkaushoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Leikkaushoitoa suositellaan kokonaan katkenneelle takaristisiteelle, kun polven käytössä on epävarmuutta ja pettämi-sen tuntua. Takaristisiteen leikkauksen jälkeinen kuntoutus on pitkä prosessi, johon vaikut-tavat vamman laatu, muut vaurioituneet rakenteet ja käytetty leikkaustekniikka. Kuntoutuk-sen toteutuksessa pyritään minimoimaan mahdollisesti haitalliset voimat parantuvaan siir-teeseen, toteuttamaan nousujohteinen kuormittaminen sekä huomioimaan yksilölliset erot. Kuntoutusprotokollat ovat hyödyllisiä suuntaviivoja kuntoutuksen suunnittelussa ja niitä so-velletaan kuntoutujien yksilölliset erot huomioiden.
Opinnäytetyössä esitetään kaksi selkeää kuntoutusprotokollaa takaristisideleikkauksen jäl-keisen kuntoutuksen ja tuennan toteuttamiseksi. Protokollat sisälsivät samat perusperiaat-teet ja eroavaisuuksia ilmeni lähinnä harjoitteiden aloittamisajankohdissa. Fysioterapia-alan kannalta tämä opinnäytetyö on käyttökelpoinen kuntoutuksen suunnittelussa ja siinä on tarkasti esitetty kuntoutuksen toteutus. Lisätutkimusta tarvitaan eri kuntoutuskäytäntöjen toimivuudesta takaristisidepotilailla.