Markkinaselvitys luomujäätelön valmistamisesta lypsykarjatilan sivuelinkeinona: Somemarkkinoinnin hyödyntäminen
Maaninka, Maiju (2019)
Maaninka, Maiju
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060114004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019060114004
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli maatila, joka kehitteli lypsykarjatalouden ohella erikoistumista maidon jatkojalostamiseen luomujäätelöksi. Työn tavoitteena oli selvittää, löytyykö luomujäätelölle markkinoita ravintola- ja kahvilamaailmassa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämä selvitys toteutettiin ravintoloille ja kahviloille sähköpostitse lähetetyllä kyselyllä. Lisäksi työssä tehtiin vertaisanalyysi kuuden samalla tuotealalla toimivan yrityksen välillä. Vertaisanalyysissä painotettiin sitä, miten kyseiset yritykset ovat suorittaneet markkinointia varsinkin sosiaalisessa mediassa. Vertaisanalyysin avulla saatiin tietoa, minkälaista markkinointia mahdolliset kilpailijat toteuttavat ja onko niillä jokin teema, jonka mukaan markkinointia on toteutettu.
Työssä toteutetun kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi ja vastausmäärä pieneksi, joten varsinaisia johtopäätöksiä ei kyselystä voinut tehdä. Toki vastaamatta jättäminen voi olla merkki siitä, että kiinnostusta ei ole tai se on voinut myös johtua aikataulullisista syistä. Nämä ovat kuitenkin vain arvailuja. Vertaisanalyysissa huomattiin, että sosiaalisen median (some) markkinointia oli toteutettu kahdella tapaa. Toisessa markkinoinnissa ei näkynyt maatalous ollenkaan, sillä itse yritykset eivät olleet kytköksissä siihen. Toisessa vastaavasti maatalous näkyi enemmän kuin itse tuotteet.
Maatilojen erikoistuessa jatkojalostamaan ja myymään tuotteitaan kannattaa niiden ruveta hyödyntämään sosiaalista mediaa, sillä se on kasvava markkinoinnin kanava. Panostamalla laadukkaisiin kuviin, huoliteltuihin yrityksen imagoon sopiviin teksteihin ja sisältöön pystytään maatiloilta luomaan positiivista mielikuvaa maaseudusta, yrityksestä sekä tuotteista. The thesis was commissioned by a dairy cattle farm company that wanted to process their milk into organic ice cream. The aim of research was to find out whether there is a market for organic ice cream in the restaurants and cafés in the Kainuu Region and the North Ostrobothia in Finland. The survey was carried out with a questionnaire sent to restaurants and cafes via email. In addition to this, a peer analysis was carried out between six companies operating in the same line of business. The analysis focused on social media marketing and provided information on marketing and its themes carried out by the potential rival companies.
The response rate of the survey was low. Therefore actual conclusions couldn’t be drawn from the results obtained. In the benchmarking analysis it was found that marketing was done in two ways: in some cases agriculture was more visible than the company's products while others did not show agriculture at all as the companies were not involved in it.
When a farm specializes in further processing and selling their products it is beneficial to use social media as a marketing channel. By investing in high-quality images and content that matches the company's brand the farms can build a positive image of agriculture, the company and their products.
Työssä toteutetun kyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi ja vastausmäärä pieneksi, joten varsinaisia johtopäätöksiä ei kyselystä voinut tehdä. Toki vastaamatta jättäminen voi olla merkki siitä, että kiinnostusta ei ole tai se on voinut myös johtua aikataulullisista syistä. Nämä ovat kuitenkin vain arvailuja. Vertaisanalyysissa huomattiin, että sosiaalisen median (some) markkinointia oli toteutettu kahdella tapaa. Toisessa markkinoinnissa ei näkynyt maatalous ollenkaan, sillä itse yritykset eivät olleet kytköksissä siihen. Toisessa vastaavasti maatalous näkyi enemmän kuin itse tuotteet.
Maatilojen erikoistuessa jatkojalostamaan ja myymään tuotteitaan kannattaa niiden ruveta hyödyntämään sosiaalista mediaa, sillä se on kasvava markkinoinnin kanava. Panostamalla laadukkaisiin kuviin, huoliteltuihin yrityksen imagoon sopiviin teksteihin ja sisältöön pystytään maatiloilta luomaan positiivista mielikuvaa maaseudusta, yrityksestä sekä tuotteista.
The response rate of the survey was low. Therefore actual conclusions couldn’t be drawn from the results obtained. In the benchmarking analysis it was found that marketing was done in two ways: in some cases agriculture was more visible than the company's products while others did not show agriculture at all as the companies were not involved in it.
When a farm specializes in further processing and selling their products it is beneficial to use social media as a marketing channel. By investing in high-quality images and content that matches the company's brand the farms can build a positive image of agriculture, the company and their products.