Synnyttikö Suomi 100 -syntymäpäivät uusia tapahtumia?
Valle, Johanna (2019)
Valle, Johanna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113625
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö laadittiin itsenäisenä tutkimuksena Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -hankkeen innoittamana. Opinnäytetyössä selvitetään, onko tutkimukseen valituilla itsenäisyyspäivän viettoon liittyvillä tapahtumilla potentiaalia jatkaa myös juhlavuoden jälkeen.
Opinnäytetyö koostuu pääosin tapahtumiin liittyvästä teoriapohjasta, tapahtumien kuvauksesta sekä empiirisestä osuudesta, jossa kuvataan opinnäytetyön tutkimusmetodeita, tutkimuksen toteutusta, tuloksia sekä oman oppimisen arviointia. Teoriapohja koostuu tapahtumajärjestämisen, ilmiön ja perinteen syntymisen käsitteistä. Teoriaosuudessa kuvataan myös sitä, miten käsitteet liittyvät tapahtuman jatkumiseen tulevaisuudessa. Empiirisessä osuudessa keskitytään tutkimusprosessin kuvaamiseen ja kerrotaan tarkemmin, mihin tulokseen päädyttiin.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusainestoa kerättiin pääasiassa teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Haastatellut olivat joko tapahtumien järjestäjiä tai tapahtumien kanssa hyvin tiiviisti työskennelleitä henkilöitä. Haastattelut pidettiin Suomi 100 -itsenäisyyspäivää seuraavana keväänä, kun tapahtumista oli kulunut hetki aikaa. Havainnointi tapahtui Suomi 100 -sihteeristössä työskentelyn ja haastattelujen aikana sekä piilohavainnoinnin että suoran havainnoinnin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaatioilla on intoa ja halua jatkaa tapahtumien järjestämistä myös tulevina vuosina, mutta resurssit eivät välttämättä riitä. Järjestämiseen kaivattiin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa jakaa taloudelliset kustannukset. Myös itse käytännön järjestelyihin vaatisivat enemmän työvoimaa. Tutkimustulokset pohjautuvat haastateltujen henkilöiden näkemyksiin ja opinnäytetyön tekijän omiin havaintoihin, joten tulos ei ole täysin objektiivinen.
Tutkimustulosten jälkeen pohdintaosuudessa tuodaan esiin mahdollisia jatkotutkimuskohteita Suomi 100 -syntymäpäiviin ja juhlavuoteen liittyen.
Opinnäytetyö koostuu pääosin tapahtumiin liittyvästä teoriapohjasta, tapahtumien kuvauksesta sekä empiirisestä osuudesta, jossa kuvataan opinnäytetyön tutkimusmetodeita, tutkimuksen toteutusta, tuloksia sekä oman oppimisen arviointia. Teoriapohja koostuu tapahtumajärjestämisen, ilmiön ja perinteen syntymisen käsitteistä. Teoriaosuudessa kuvataan myös sitä, miten käsitteet liittyvät tapahtuman jatkumiseen tulevaisuudessa. Empiirisessä osuudessa keskitytään tutkimusprosessin kuvaamiseen ja kerrotaan tarkemmin, mihin tulokseen päädyttiin.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jossa tutkimusainestoa kerättiin pääasiassa teemahaastatteluilla ja havainnoinnilla. Haastatellut olivat joko tapahtumien järjestäjiä tai tapahtumien kanssa hyvin tiiviisti työskennelleitä henkilöitä. Haastattelut pidettiin Suomi 100 -itsenäisyyspäivää seuraavana keväänä, kun tapahtumista oli kulunut hetki aikaa. Havainnointi tapahtui Suomi 100 -sihteeristössä työskentelyn ja haastattelujen aikana sekä piilohavainnoinnin että suoran havainnoinnin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että organisaatioilla on intoa ja halua jatkaa tapahtumien järjestämistä myös tulevina vuosina, mutta resurssit eivät välttämättä riitä. Järjestämiseen kaivattiin yhteistyökumppaneita, joiden kanssa jakaa taloudelliset kustannukset. Myös itse käytännön järjestelyihin vaatisivat enemmän työvoimaa. Tutkimustulokset pohjautuvat haastateltujen henkilöiden näkemyksiin ja opinnäytetyön tekijän omiin havaintoihin, joten tulos ei ole täysin objektiivinen.
Tutkimustulosten jälkeen pohdintaosuudessa tuodaan esiin mahdollisia jatkotutkimuskohteita Suomi 100 -syntymäpäiviin ja juhlavuoteen liittyen.