Sekajätteen koostumustutkimus Forssan suurissa taloyhtiöissä
Pennanen, Rami (2019)
Pennanen, Rami
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053113611
Tiivistelmä
Euroopan parlamentin 18.4.2018 hyväksymä kiertotalouspaketti asetti uusia kierrätystavoitteita (ks. Taulukko 1, s. 6). Uusien jätehuoltomääräyksien tueksi toimeksiantaja tarvitsi tietoa yli 40 asunnon taloyhtiöiden sekajätteen koostumuksesta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa numeerista dataa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhteistoiminta-alueen jätelautakunnan jätehuoltomääräysten tueksi.
Uusien jätehuoltomääräyksien suunnittelua ja toteutusta varten oli hyödyllistä tietää, kuinka paljon ja mitä erilliskerättäviä jätteitä sekajätteeseen päätyy. Sekajätteen koostumus selvitettiin toteuttamalla Suomen Kiertovoiman oppaan mukainen sekajätteen koostumustutkimus.
Tutkimuksen otos oli painoltaan liian pieni verrattuna tutkimusoppaan lukuihin, mutta asukas- ja kiinteistöluvultaan riittävä. Tutkimustulokset eivät poikenneet suuresti kansallisista keskiarvoista. Suurimmat eroavaisuudet kansalliseen keskiarvoon olivat tekstiileissä ja sekalaisessa jätteessä. Tekstiilejä oli sekajätteestä 9,4 %, kansallinen keskiarvo on 5,9. Sekalaista jätettä tutkimuksessa oli 10 %, kun kansallinen keskiarvo on 18,4 %.
Projekti oli onnistunut, sillä se tuotti hyödyllistä dataa jätehuoltomääräyksien suunnittelua varten. Tuloksia on käytetty myös yrityksen muihin projekteihin sekä laadun tarkkailuun.
Uusien jätehuoltomääräyksien suunnittelua ja toteutusta varten oli hyödyllistä tietää, kuinka paljon ja mitä erilliskerättäviä jätteitä sekajätteeseen päätyy. Sekajätteen koostumus selvitettiin toteuttamalla Suomen Kiertovoiman oppaan mukainen sekajätteen koostumustutkimus.
Tutkimuksen otos oli painoltaan liian pieni verrattuna tutkimusoppaan lukuihin, mutta asukas- ja kiinteistöluvultaan riittävä. Tutkimustulokset eivät poikenneet suuresti kansallisista keskiarvoista. Suurimmat eroavaisuudet kansalliseen keskiarvoon olivat tekstiileissä ja sekalaisessa jätteessä. Tekstiilejä oli sekajätteestä 9,4 %, kansallinen keskiarvo on 5,9. Sekalaista jätettä tutkimuksessa oli 10 %, kun kansallinen keskiarvo on 18,4 %.
Projekti oli onnistunut, sillä se tuotti hyödyllistä dataa jätehuoltomääräyksien suunnittelua varten. Tuloksia on käytetty myös yrityksen muihin projekteihin sekä laadun tarkkailuun.