Viestin muotoilun vaikutus vastaamistodennäköisyyteen sähköpostimarkkinoinnissa
Silanen, Henna (2019)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Silanen, Henna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013462
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää keinoja, kuinka yritysasiakkaat saataisiin avaamaan ja lukemaan saapuneet sähköpostit sekä toimimaan annettujen ohjeiden mukaan. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, voidaanko tuuppauksella vaikuttaa yritysasiakkaiden käyttäytymiseen ja päätöksentekoon, jotta he toimisivat kuten heidän on toivottu toimivan. Tuuppauksella tarkoitetaan sitä, että ihmisiä voidaan ”tuupata” hienovaraisesti johonkin suuntaan ilman, että heidän valinnanvapauttaan kavennetaan eli heille jätetään mahdollisuus valita myös joku muu vaihtoehto. Valinnanvapauden lisäksi päätöksenteon tulisi olla niin helppoa kuin mahdollista.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimii eurooppalainen FinTech-yritys, joka on erikoistunut digitaalisten maksujen välittämiseen. Yrityksellä on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Euroopassa ja se tarjoaa laajan valikoiman kauppiaspalveluja, korttipalveluja ja maksuliikepalveluja yritysasiakkaille ja pankeille. Toimeksiantaja lähettää paljon asiakaskutsuja, markkinointikirjeitä sekä tiedoksiantoja sähköpostin välityksellä yritysasiakkaille.
Työn viitekehys kattaa teoriaa sähköpostimarkkinoinnista ja tuuppauksesta sekä tuuppauksen vaikutuksesta yksilön valintoihin. Tuuppauksesta käydään läpi aiemmissa tutkimuksissa hyväksi havaittuja keinoja tuupata ja sovelletaan niitä sähköpostimarkkinointiin. Kehittämistehtävässä käytettiin sähköpostiviestejä, joka sisälsi päätöksenteon ilmiöistä sosiaalista normia. Vertailtavana oli myös kontrolliryhmä, jonka kirje oli sisällöltään muuten sama, kuin testiryhmän, mutta siinä ei mainittu sosiaalista normia. Molemmissa sähköpostikirjeissä käytiin myös muita vaikutuskeinoja, kuten personointia ja muistutusta ennen ilmoitettua eräpäivää. Opinnäytetyön tutkimuksena toimi kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin toimeksiantajan asiakkaille. Tutkimuksen tilastollisen aineiston analysointimenetelmänä käytettiin Excelin T-testiä. Tutkimuksen aineistona oli 100 yritysasiakasta.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella havaittiin, että testiryhmällä testatulla sosiaalisella normilla ei tässä tutkimuksessa havaittu merkitystä. Tutkimuksessa käytetyistä tuuppausmenetelmistä parhaiten vaikutti personoitu lähestymistapa.
Jatkossa toimenpiteinä suositellaan tehtäväksi uusia tutkimuksia soveltaen muita tuuppaus keinoja, kuten esimerkiksi oletusarvovalintaa tai arvontaa. Lopputuloksena näistä parhaiten toimivat mallit kannattaisi ottaa käytäntöön tulevaisuuden sähköpostimarkkinointikampanjoihin.
Tutkimuksen toimeksiantajana toimii eurooppalainen FinTech-yritys, joka on erikoistunut digitaalisten maksujen välittämiseen. Yrityksellä on toimintaa kaikissa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Euroopassa ja se tarjoaa laajan valikoiman kauppiaspalveluja, korttipalveluja ja maksuliikepalveluja yritysasiakkaille ja pankeille. Toimeksiantaja lähettää paljon asiakaskutsuja, markkinointikirjeitä sekä tiedoksiantoja sähköpostin välityksellä yritysasiakkaille.
Työn viitekehys kattaa teoriaa sähköpostimarkkinoinnista ja tuuppauksesta sekä tuuppauksen vaikutuksesta yksilön valintoihin. Tuuppauksesta käydään läpi aiemmissa tutkimuksissa hyväksi havaittuja keinoja tuupata ja sovelletaan niitä sähköpostimarkkinointiin. Kehittämistehtävässä käytettiin sähköpostiviestejä, joka sisälsi päätöksenteon ilmiöistä sosiaalista normia. Vertailtavana oli myös kontrolliryhmä, jonka kirje oli sisällöltään muuten sama, kuin testiryhmän, mutta siinä ei mainittu sosiaalista normia. Molemmissa sähköpostikirjeissä käytiin myös muita vaikutuskeinoja, kuten personointia ja muistutusta ennen ilmoitettua eräpäivää. Opinnäytetyön tutkimuksena toimi kvantitatiivinen tutkimus, joka toteutettiin toimeksiantajan asiakkaille. Tutkimuksen tilastollisen aineiston analysointimenetelmänä käytettiin Excelin T-testiä. Tutkimuksen aineistona oli 100 yritysasiakasta.
Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella havaittiin, että testiryhmällä testatulla sosiaalisella normilla ei tässä tutkimuksessa havaittu merkitystä. Tutkimuksessa käytetyistä tuuppausmenetelmistä parhaiten vaikutti personoitu lähestymistapa.
Jatkossa toimenpiteinä suositellaan tehtäväksi uusia tutkimuksia soveltaen muita tuuppaus keinoja, kuten esimerkiksi oletusarvovalintaa tai arvontaa. Lopputuloksena näistä parhaiten toimivat mallit kannattaisi ottaa käytäntöön tulevaisuuden sähköpostimarkkinointikampanjoihin.