Ikääntyneen sydänpotilaan kuntoutus fysioterapeuttisesta näkökulmasta: kehittämistyö Espoon sairaalan infektio-osastolle
Miettinen, Johanna; Niemelä, Piia (2019)
Miettinen, Johanna
Niemelä, Piia
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013430
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013430
Tiivistelmä
Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ja sen etenemistä voidaan ehkäistä säännöllisellä liikunnalla. Liikunta parantaa verenkiertoelimistön toimintaa, kuten sydämen pumppaustehoa ja rasituksensietokykyä. Lisäksi säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta, lisää hyvän kolesterolin pitoisuutta ja vähentää huonon kolesterolin pitoisuutta. (Terveyskylä, Liikunta sydäninfarktista kuntoutumisen tukena). Tämän vuoksi opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa selvää kirjallisuuskatsauksen avulla, kuinka ikääntynyttä sydänpotilasta tulisi kuormittaa turvallisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää selkeä ja kuvaileva prosessikuvaus Espoon sairaalan infektio-osaston fysioterapeuttien apuvälineeksi. Prosessikuvauksesta fysioterapeutit voivat helposti tarkistaa, mitkä ovat turvalliset kuormitusvasteet, syketaajuudet ja kontraindikaatiot sydänpotilaalle. Myös potilaat hyötyvät vielä tarkemmista ohjeistuksista.
Opinnäytetyön toteutui aikavälillä syyskuu 2018-toukokuu 2019. Yhteistyökumppanina toimi Espoon sairaalan infektio-osaston fysioterapeutti ja Espoon sairaalan kuntoutuspäällikkö. Aihe työhön tuli toiveena sairaalalta, sillä heillä ei ole ollut aikaisemmin tämänkaltaista ohjeistusta sydänpotilaille.
Tietoperustana työlle toimii Hautalan ym. (2016) laatima Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Viitekehystä on tukenut myös sydänsairauksien suuri määrä ja liikunnan vaikutus kuntoutukseen ja ennaltaehkäisemiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Miten sydänpotilasta on suositeltavaa kuormittaa? Miten voidaan selvittää sydänpotilaiden optimaalinen harjoitusvaste? Mitkä ovat ne tekijät (red flags), jolloin sydänpotilasta ei tule kuormittaa?
Työn menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tämän lisäksi on tehty kirjallisuushakuja erikseen. Tiedonhauissa on käytetty PEDroa, Mediciä, Finnaa, PubMediä, Ebscoa sekä SportsDiscusta. Hakuja tehtiin yhteensä 12. Tuloksia tuli yhteensä 51, jotka vastasivat rajausta. Lopulta valittiin 14 tutkimusartikkelia, joita on tarkasteltu tarkemmin opinnäytetyössä.
Opinnäytetyötä tehdessä on pohdittu, miten paljon sydän- ja verisuonisairaudet koskettavat ihmisiä globaalisti. Työn tekijät toivovat, että jatkossa tutkitaan enemmän ikääntyneitä, jotta voidaan löytää tarkempia tietoja ikääntyneiden sydänpotilaiden kuntouksesta.
Tulosten perusteella on tehty prosessikuvaus. Kuvauksessa annetut ohjeet perustuvat kirjallisuuskatsauksessa saatuihin tietoihin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää selkeä ja kuvaileva prosessikuvaus Espoon sairaalan infektio-osaston fysioterapeuttien apuvälineeksi. Prosessikuvauksesta fysioterapeutit voivat helposti tarkistaa, mitkä ovat turvalliset kuormitusvasteet, syketaajuudet ja kontraindikaatiot sydänpotilaalle. Myös potilaat hyötyvät vielä tarkemmista ohjeistuksista.
Opinnäytetyön toteutui aikavälillä syyskuu 2018-toukokuu 2019. Yhteistyökumppanina toimi Espoon sairaalan infektio-osaston fysioterapeutti ja Espoon sairaalan kuntoutuspäällikkö. Aihe työhön tuli toiveena sairaalalta, sillä heillä ei ole ollut aikaisemmin tämänkaltaista ohjeistusta sydänpotilaille.
Tietoperustana työlle toimii Hautalan ym. (2016) laatima Sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus. Viitekehystä on tukenut myös sydänsairauksien suuri määrä ja liikunnan vaikutus kuntoutukseen ja ennaltaehkäisemiseen. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: Miten sydänpotilasta on suositeltavaa kuormittaa? Miten voidaan selvittää sydänpotilaiden optimaalinen harjoitusvaste? Mitkä ovat ne tekijät (red flags), jolloin sydänpotilasta ei tule kuormittaa?
Työn menetelmäksi valittiin narratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tämän lisäksi on tehty kirjallisuushakuja erikseen. Tiedonhauissa on käytetty PEDroa, Mediciä, Finnaa, PubMediä, Ebscoa sekä SportsDiscusta. Hakuja tehtiin yhteensä 12. Tuloksia tuli yhteensä 51, jotka vastasivat rajausta. Lopulta valittiin 14 tutkimusartikkelia, joita on tarkasteltu tarkemmin opinnäytetyössä.
Opinnäytetyötä tehdessä on pohdittu, miten paljon sydän- ja verisuonisairaudet koskettavat ihmisiä globaalisti. Työn tekijät toivovat, että jatkossa tutkitaan enemmän ikääntyneitä, jotta voidaan löytää tarkempia tietoja ikääntyneiden sydänpotilaiden kuntouksesta.
Tulosten perusteella on tehty prosessikuvaus. Kuvauksessa annetut ohjeet perustuvat kirjallisuuskatsauksessa saatuihin tietoihin.