Robotiikka hoitotyössä- kirjallisuuskatsaus hyödyistä ja haitoista potilaan näkökulmasta
Apilisto, Ida (2019)
Apilisto, Ida
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013406
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019053013406
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja robotiikasta on potilaiden näkökulmasta kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa hoitotyön koulutuksen opintomateriaaliksi. Työ toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista vuosilta 2014-2019. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta kahdeksan alkuperäistutkimusta sekä yksi kirjallisuuskatsausartikkeli.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella selvisi, että robotiikkaa on tutkittu aivohalvauspotilaiden ja muistisairaiden näkökulmasta. Markkinoilla on runsaasti kuntoutumiseen liittyviä kävelyrobotteja ja käden liikkuvuutta sekä liikeratoja parantavia robotteja. Tutkimukset ovat osoittaneen robottikäden olevan hyödyllinen aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa, sen on katsottu vähentävän spastisuutta, lisäävän paikallisesti käden verenkiertoa ja lihasten hapensaantia.
Kävelyrobotteja on kahdenlaisia: kiinteärakenteisia, juoksumattoon kiinnitettäviä sekä ohjelmoitavia jalka-antureita. Niiden hyödyistä on ristiriitaisia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan niillä saadaan parempia tuloksia, kuin normaalilla fysioterapeuttien lattialla ja portaissa antamalla kävelykuntoutuksella, kun toisissa tämä kumotaan. Kävelyrobottien hyötyjä verrattuna fysioterapeuttien antamaan kävelykuntoutukseen pitääkin tutkia lisää, jotta saadaan kiistattomia tuloksia toisen menetelmän paremmuudesta.
Muistisairaille kehitettyjen seurarobottien katsotaan vähentävän muistisairaiden käytöshäiriöitä, laskevan sykettä ja vähentävän kipulääkkeiden sekä psykoaktiivisten lääkkeiden tarvetta. Niiden katsotaan lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja positiivisia tunteita. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia seurarobotteja myös muille kohderyhmille.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoa kerättiin kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista vuosilta 2014-2019. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin lopulta kahdeksan alkuperäistutkimusta sekä yksi kirjallisuuskatsausartikkeli.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella selvisi, että robotiikkaa on tutkittu aivohalvauspotilaiden ja muistisairaiden näkökulmasta. Markkinoilla on runsaasti kuntoutumiseen liittyviä kävelyrobotteja ja käden liikkuvuutta sekä liikeratoja parantavia robotteja. Tutkimukset ovat osoittaneen robottikäden olevan hyödyllinen aivohalvauspotilaiden kuntoutumisessa, sen on katsottu vähentävän spastisuutta, lisäävän paikallisesti käden verenkiertoa ja lihasten hapensaantia.
Kävelyrobotteja on kahdenlaisia: kiinteärakenteisia, juoksumattoon kiinnitettäviä sekä ohjelmoitavia jalka-antureita. Niiden hyödyistä on ristiriitaisia tuloksia. Joidenkin tutkimusten mukaan niillä saadaan parempia tuloksia, kuin normaalilla fysioterapeuttien lattialla ja portaissa antamalla kävelykuntoutuksella, kun toisissa tämä kumotaan. Kävelyrobottien hyötyjä verrattuna fysioterapeuttien antamaan kävelykuntoutukseen pitääkin tutkia lisää, jotta saadaan kiistattomia tuloksia toisen menetelmän paremmuudesta.
Muistisairaille kehitettyjen seurarobottien katsotaan vähentävän muistisairaiden käytöshäiriöitä, laskevan sykettä ja vähentävän kipulääkkeiden sekä psykoaktiivisten lääkkeiden tarvetta. Niiden katsotaan lisäävän sosiaalista kanssakäymistä ja positiivisia tunteita. Tulevaisuudessa voitaisiin tutkia seurarobotteja myös muille kohderyhmille.