Juniorikoripalloilijoiden tasapainon kehittäminen asennon- ja liikkeenhallinnan harjoituksilla
Behm, Sara; Kääpä, Milena; Repo, Jaana (2019)
Behm, Sara
Kääpä, Milena
Repo, Jaana
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913358
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia staattisen- ja dynaamisen tasapainon kehittymistä proprioseptisen tasapainoharjoittelun avulla. Tasapainon tutkimisessa käytettiin HUR Labs BT4- tasapainolautaa. Staattisessa tasapainossa tarkasteltiin huojunnan pinta-alaa, kokonaispinta-alaa sekä liikettä eteen,- taakse ja sivuille. Dynaamista tasapainoa tarkasteltiin tasapainolaudalla suoritetusta takaa-ajo harjoituksesta saadun prosentuaalisen tuloksen avulla. Tutkimusryhmä koostui 12–13 –vuotiasta juniorikoripalloilijoista. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä koripalloseura Catz Lappeenrannan kanssa.
Tutkimukseen osallistui seitsemän juniorikoripalloilijaa, joista kaikki olivat tyttöjä. Mittaukset suoritettiin Lappeenrannan Pallon liikuntahallissa. Staattisen tasapainon testeistä käytettiin yhdellä jalalla seisomista tasaisella alustalla ja vaahtomuovilla. Dynaamista tasapainoa mitattiin tasapainolaudalla takaa-ajo nimisen harjoituksen avulla. Tutkimukseen kuului kahdeksan viikon mittainen interventiojakso, jossa harjoitteiden vaikeustasoa nostettiin kahden viikon välein. Ryhmä harjoitteli ohjatusti kaksi kertaa viikossa sekä vähintään kaksi kertaa viikossa itsenäisesti kotiharjoitteiden avulla. Harjoittelu koostui bosu-pallolla, vaahtomuovilla, jumppamatolla sekä lattialla tehtävistä harjoitteista. Ryhmän kehitystä tarkkailtiin alku- ja loppumittauksilla, harjoituspäiväkirjan ja kyselylomakkeen avulla.
Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmalla. Tilastollisesti merkittäviä tuloksia saatiin kahdesta mitattavasta parametristä, jotka olivat sivuttaissuuntainen huojunta (pehmeä alusta) ja huojunnan pinta-ala (kova alusta). Opinnäytetyön pienen otoskoon takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia proprioseptiikkaa suuremmalla otoskoolla ja intervention tulisi olla pidempi. Tulevaisuudessa valmentajat voivat hyödyntää intervention harjoitteita harjoittaessaan tasapainoa pelaajille.
Tutkimukseen osallistui seitsemän juniorikoripalloilijaa, joista kaikki olivat tyttöjä. Mittaukset suoritettiin Lappeenrannan Pallon liikuntahallissa. Staattisen tasapainon testeistä käytettiin yhdellä jalalla seisomista tasaisella alustalla ja vaahtomuovilla. Dynaamista tasapainoa mitattiin tasapainolaudalla takaa-ajo nimisen harjoituksen avulla. Tutkimukseen kuului kahdeksan viikon mittainen interventiojakso, jossa harjoitteiden vaikeustasoa nostettiin kahden viikon välein. Ryhmä harjoitteli ohjatusti kaksi kertaa viikossa sekä vähintään kaksi kertaa viikossa itsenäisesti kotiharjoitteiden avulla. Harjoittelu koostui bosu-pallolla, vaahtomuovilla, jumppamatolla sekä lattialla tehtävistä harjoitteista. Ryhmän kehitystä tarkkailtiin alku- ja loppumittauksilla, harjoituspäiväkirjan ja kyselylomakkeen avulla.
Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmalla. Tilastollisesti merkittäviä tuloksia saatiin kahdesta mitattavasta parametristä, jotka olivat sivuttaissuuntainen huojunta (pehmeä alusta) ja huojunnan pinta-ala (kova alusta). Opinnäytetyön pienen otoskoon takia tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkossa olisi hyödyllistä tutkia proprioseptiikkaa suuremmalla otoskoolla ja intervention tulisi olla pidempi. Tulevaisuudessa valmentajat voivat hyödyntää intervention harjoitteita harjoittaessaan tasapainoa pelaajille.