"Hon tog sig tiden att säkerställa att hon förstod mig" : en systematisk litteraturstudie om prehospital psykisk omvårdnad
Grönros, Tina (2019)
Grönros, Tina
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913152
Tiivistelmä
Mielenterveys on yleistynyt, ja siitä puhutaan. Mielenterveys on siksi jotain mistä terveydenhuollon henkilöstön on tiedettävä, miten hoitaa että pystyy saavuttamaan niin hyvän hoidon kuin mahdollista. Mielenterveydellä on tällä hetkellä merkittävä vaikutus talouteen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä voidaan tehdä meilenterveyspotilaiden ensihoidossa. Voiko jo ensihoidossa antaa hoitoa potilaille, joilla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, itsetuhoa tai itsemurha-ajatuksia tarvitsevia, vai onko henkinen osa jotain, joka syrjäytetään ja työnnetään eteenpäin hoidossa.
Tutkimuksessa olen käyttänyt systemaattista kirjallisuustutkimusta, missä aikaisempia tutkimuksia aiheesta on käytetty. Kirjoitukset olen etsinyt eri tietokannoista. Teoreettisena lähtökohtana olen käyttänyt Erikssonin (1994) hoitoteoria kärsimyksestä.
Tulos jakautui neljään luokkaan: olla ymmärtäväinen ja kuunnella potilasta, näytä läheisyyttä, haastavat hoitosuhteet ja miten mielisairaudet voisivat käyttäytyä erilaisissa hoitosuhteissa. Siellä otetaan esille kuinka tärkeää on, että potilas tuntee että sairaanhoitaja kuuntelee ja tukee potilasta.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitä voidaan tehdä meilenterveyspotilaiden ensihoidossa. Voiko jo ensihoidossa antaa hoitoa potilaille, joilla on yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, itsetuhoa tai itsemurha-ajatuksia tarvitsevia, vai onko henkinen osa jotain, joka syrjäytetään ja työnnetään eteenpäin hoidossa.
Tutkimuksessa olen käyttänyt systemaattista kirjallisuustutkimusta, missä aikaisempia tutkimuksia aiheesta on käytetty. Kirjoitukset olen etsinyt eri tietokannoista. Teoreettisena lähtökohtana olen käyttänyt Erikssonin (1994) hoitoteoria kärsimyksestä.
Tulos jakautui neljään luokkaan: olla ymmärtäväinen ja kuunnella potilasta, näytä läheisyyttä, haastavat hoitosuhteet ja miten mielisairaudet voisivat käyttäytyä erilaisissa hoitosuhteissa. Siellä otetaan esille kuinka tärkeää on, että potilas tuntee että sairaanhoitaja kuuntelee ja tukee potilasta.