Työterveyshoitajan menetelmät tukea masennusta, työperäistä stressiä tai työuupumusta kokevaa työntekijää
Salmi, Kukka-Maaria; Nyfors, Minna (2019)
Salmi, Kukka-Maaria
Nyfors, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913113
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052913113
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata kirjallisuuskatsauksella olemassa olevia menetelmiä, joiden avulla työterveyshoitaja voi tukea työntekijää, jolla esiintyy masennusta, työperäistä stressiä tai työuupumusta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää työterveyshoitajan työssä sekä työn kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tilaajana on Metropolia ammattikorkeakoulu.
Masennus ja työuupumus ovat oirekuviltaan hyvin samankaltaisia sekä molemmat vaikuttavat yksilön työkykyyn ja elämänhallintaan. Tämän lisäksi käsitteissä on selkeä yhteys toisiinsa: hoitamattomana työuupumus voi johtaa masennukseen ja päinvastoin masennus voi johtaa työuupumukseen. Työterveyshuollon rooli näiden kahden mielenterveyden ongelman hoidon kannalta on oleellinen, sillä työntekijöiden oireilun avulla voidaan kartoittaa muun muassa organisaatiossa esiin tulevia epäkohtia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin heikentävästi.
Toteutimme opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kuusi suomalaista artikkelia, joita analysoimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta muodostui neljä pääluokkaa.
Tulosten perusteella työterveyshoitaja voi tukea masennusta, työperäistä stressiä tai työuupumusta kokevaa työntekijää tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa, hyödyntämällä työntekijän voinnin arviointiin ja seurantaan käytettäviä työkaluja, toimivalla työntekijän ja työterveyshoitajan välisellä vuorovaikutuksella sekä lisäämällä työntekijän voimavaroja.
Tämän opinnäytetyön perusteella työterveyshoitajalla on menetelmiä työntekijän masennusoireilun, työperäisen stressin ja työuupumuksen vähentämiseksi työterveyshuollossa. Huolimatta löydetyistä menetelmistä, suurella osalla työterveyshoitajista ei ollut yleistä protokollaa työntekijän työperäisen stressin käsittelyyn. Opinnäytetyömme perusteella hoitokäytäntö masennukselle työterveyshuollossa olisi olemassa, mutta sen käyttöä ei ole tutkittu. Aineiston tuloksissa nousi näin ollen tarve lisäkoulutukselle sekä yhteneväisille hoitosuosituksille niin masennuksen kuin työperäisen stressin ja työuupumuksen kohdalla. Lisäksi opinnäytetyön perusteella jatkotutkimusehdotukseksi nousee yhteistyön parantaminen työterveyshuollon ja työnantajan välillä.
Masennus ja työuupumus ovat oirekuviltaan hyvin samankaltaisia sekä molemmat vaikuttavat yksilön työkykyyn ja elämänhallintaan. Tämän lisäksi käsitteissä on selkeä yhteys toisiinsa: hoitamattomana työuupumus voi johtaa masennukseen ja päinvastoin masennus voi johtaa työuupumukseen. Työterveyshuollon rooli näiden kahden mielenterveyden ongelman hoidon kannalta on oleellinen, sillä työntekijöiden oireilun avulla voidaan kartoittaa muun muassa organisaatiossa esiin tulevia epäkohtia, jotka vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin heikentävästi.
Toteutimme opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistoksi valikoitui kuusi suomalaista artikkelia, joita analysoimme aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistosta muodostui neljä pääluokkaa.
Tulosten perusteella työterveyshoitaja voi tukea masennusta, työperäistä stressiä tai työuupumusta kokevaa työntekijää tekemällä yhteistyötä eri tahojen kanssa, hyödyntämällä työntekijän voinnin arviointiin ja seurantaan käytettäviä työkaluja, toimivalla työntekijän ja työterveyshoitajan välisellä vuorovaikutuksella sekä lisäämällä työntekijän voimavaroja.
Tämän opinnäytetyön perusteella työterveyshoitajalla on menetelmiä työntekijän masennusoireilun, työperäisen stressin ja työuupumuksen vähentämiseksi työterveyshuollossa. Huolimatta löydetyistä menetelmistä, suurella osalla työterveyshoitajista ei ollut yleistä protokollaa työntekijän työperäisen stressin käsittelyyn. Opinnäytetyömme perusteella hoitokäytäntö masennukselle työterveyshuollossa olisi olemassa, mutta sen käyttöä ei ole tutkittu. Aineiston tuloksissa nousi näin ollen tarve lisäkoulutukselle sekä yhteneväisille hoitosuosituksille niin masennuksen kuin työperäisen stressin ja työuupumuksen kohdalla. Lisäksi opinnäytetyön perusteella jatkotutkimusehdotukseksi nousee yhteistyön parantaminen työterveyshuollon ja työnantajan välillä.