Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Keinoja ketteryyden lisäämiseen yrityksen sovelluskehityksessä
Simula, Pyry (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912952
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912952
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimustyyppinen opinnäytetyö tutkii erään kansainvälisen tietojärjestelmiin erikoistuneen yrityksen osaston ketteryyttä lisääviä keinoja. Työssä tutkitaan haastattelujen ja lähdekirjallisuuden avulla ketteryyttä lisääviä keinoja ja niiden sisällyttämistä toimeksiantajan sovelluskehitykseen.
Osaston projektien määrä on ollut nopeassa kasvussa, jonka takia nykyiset menetelmät eivät riitä enää hallinnolliseen työhön tai projektien poikkeamien optimaaliseen hallitsemiseen. Osasto tarvitsee tämän takia lisäkeinoja ketteryyden lisäämiseen.
Opinnäytetyö on toimeksianto osastolta, jossa keskitytään ketterien menetelmien tuomiin hyötyihin osaston sovelluskehityksen näkökulmasta. Osasto on myös toivonut ketteryyttä lisäävien keinojen lisäksi mittaamisehdotuksia annetuista ketteryyttä lisäävistä keinosta sekä sisällyttämiseen vaikuttavien tekijöiden läpikäyntiä.
Vaikka opinnäytetyössä käsitellään ketteryyttä lisääviä keinoja, niin opinnäytetyö on rajattu koskemaan pääsääntöisesti Scrum-viitekehystä.
Opinnäytetyön teoria keskittyy vesiputousmalliseen sovelluskehitykseen ja ketterään sovelluskehitykseen. Teoriaosuudessa esitetään Scrum-viitekehyksen käytäntöjä ja haasteita. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi perinteisiä ohjelmistokehityksen mittareita ja ketteriin menetelmiin kuuluvia mittareita.
Opinnäytetyö toteutetaan kahdella asiantuntijahaastattelulla, jonka perusteella selvitetään osaston nykyinen sovelluskehitysmalli ja sen tuomat haasteet. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi eri osaston asiantuntijaa, jotka vastasivat avoimiin kysymyksiin osaston sovelluskehitykseen liittyen. Haastatteluissa selvisi, että osasto toimii vesiputousmallin mukaisesti ja sen suurimpia haasteita ovat työn vähäinen organisointi, muutoshallinta ja kommunikointi.
Opinnäytetyö aloitettiin tammikuussa 2019. Lähdekirjallisuuteen perehtyminen alkoi helmikuussa 2019 ja osaston haastattelut toteutettiin maaliskuun ja huhtikuun 2019 aikana.
Osaston ketteryyttä lisääviä keinoja ovat sprinttien ja Scrum-viitekehyksen roolien käyttöönotto. Osaston ketteryyttä lisää myös ketteryyteen sitoutunut johtotiimi ja sähköisten kommunikaatiosovellusten, kuten Slackin käyttö. Osaston ketteriä mittareita ovat itsearviointiin pohjautuva suhteellisen ketteryyden mittaristo ja iteraatio -ja julkaisumittarit.
Ketteryyttä lisäävien keinojen sisällyttämisessä osaston kannattaa hankkia Agile Coach ainakin sovelluskehityksen muutosprosessin ajaksi. Osaston pitää myös mahdollistaa sitoutuneiden tiimien käyttöönotto ja auttaa kaikkia osaston työntekijöitä saavuttamaan ketterä ajatusmaailma.
Osaston kannattaa tulevaisuudessa ottaa käyttöön edistynyt ketterä sovelluskehitysmalli.
Osaston projektien määrä on ollut nopeassa kasvussa, jonka takia nykyiset menetelmät eivät riitä enää hallinnolliseen työhön tai projektien poikkeamien optimaaliseen hallitsemiseen. Osasto tarvitsee tämän takia lisäkeinoja ketteryyden lisäämiseen.
Opinnäytetyö on toimeksianto osastolta, jossa keskitytään ketterien menetelmien tuomiin hyötyihin osaston sovelluskehityksen näkökulmasta. Osasto on myös toivonut ketteryyttä lisäävien keinojen lisäksi mittaamisehdotuksia annetuista ketteryyttä lisäävistä keinosta sekä sisällyttämiseen vaikuttavien tekijöiden läpikäyntiä.
Vaikka opinnäytetyössä käsitellään ketteryyttä lisääviä keinoja, niin opinnäytetyö on rajattu koskemaan pääsääntöisesti Scrum-viitekehystä.
Opinnäytetyön teoria keskittyy vesiputousmalliseen sovelluskehitykseen ja ketterään sovelluskehitykseen. Teoriaosuudessa esitetään Scrum-viitekehyksen käytäntöjä ja haasteita. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi perinteisiä ohjelmistokehityksen mittareita ja ketteriin menetelmiin kuuluvia mittareita.
Opinnäytetyö toteutetaan kahdella asiantuntijahaastattelulla, jonka perusteella selvitetään osaston nykyinen sovelluskehitysmalli ja sen tuomat haasteet. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi eri osaston asiantuntijaa, jotka vastasivat avoimiin kysymyksiin osaston sovelluskehitykseen liittyen. Haastatteluissa selvisi, että osasto toimii vesiputousmallin mukaisesti ja sen suurimpia haasteita ovat työn vähäinen organisointi, muutoshallinta ja kommunikointi.
Opinnäytetyö aloitettiin tammikuussa 2019. Lähdekirjallisuuteen perehtyminen alkoi helmikuussa 2019 ja osaston haastattelut toteutettiin maaliskuun ja huhtikuun 2019 aikana.
Osaston ketteryyttä lisääviä keinoja ovat sprinttien ja Scrum-viitekehyksen roolien käyttöönotto. Osaston ketteryyttä lisää myös ketteryyteen sitoutunut johtotiimi ja sähköisten kommunikaatiosovellusten, kuten Slackin käyttö. Osaston ketteriä mittareita ovat itsearviointiin pohjautuva suhteellisen ketteryyden mittaristo ja iteraatio -ja julkaisumittarit.
Ketteryyttä lisäävien keinojen sisällyttämisessä osaston kannattaa hankkia Agile Coach ainakin sovelluskehityksen muutosprosessin ajaksi. Osaston pitää myös mahdollistaa sitoutuneiden tiimien käyttöönotto ja auttaa kaikkia osaston työntekijöitä saavuttamaan ketterä ajatusmaailma.
Osaston kannattaa tulevaisuudessa ottaa käyttöön edistynyt ketterä sovelluskehitysmalli.