Kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen tunnistaminen
Heimovesa, Tuomas; Laurila, Jani (2019)
Heimovesa, Tuomas
Laurila, Jani
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052912926
Tiivistelmä
Suomalaisen väestörakenteen muuttuessa yhä vanhemmaksi, yleistyy myös vajaaravitsemuksesta aiheutuvat ongelmat. Vajaaravitsemus on huonosti tunnistettu ongelma ja aiheuttaa isot kustannukset yhteiskunnalle. Suuri osa kotihoidon asiakkaina olevista ikääntyneistä on vajaaravitsemuksen riskissä. Tulevaisuudessa yhä useampi ikääntynyt asuu kotonaan kotihoidon turvin. Tämä on omiaan lisäämän kotihoidossa työskentelevän hoitotyöntekijän vastuuta sekä vajaaravitsemuksen tunnistamisessa, että ikäihmisen voimavarojen tukemisessa.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteitä ja ikäihmisen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytettäviä hoitotyön keinoja. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteistä ja vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytetyistä hoitotyön keinoista kotihoidossa. Kirjallisuuskatsausta ohjanneet tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteet? sekä millaisia hoitotyön keinoja käytetään kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa?
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan vajaaravitsemuksen ominaispiirteisiin kuului fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja ravitsemuksellisia piirteitä. Tulosten mukaan ikä ja sukupuoli olivat merkityksellisessä asemassa riskiä nostavana tekijänä. Vajaaravitsemuksen riskissä olevien ominaispiirteisiin kuuluivat myös Alzheimerintauti, masennus, perussairaudet, akuutti sairaus sekä suuret lääkemäärät. Yksinäisyys ja puutteet ravintoaineissa olivat myös riskiryhmään kuuluvien ominaisuuksia. Vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytettiin ravinnonsaantia ja yleistä toimintakykyä mittaavia testejä, sekä seurantakaavakkeita.
Opinnäytetyö tuo tietoa kotihoidossa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille vajaaravitsemuksen ominaispiirteistä ja tunnistamisen keinoista. Tuotettua tietoa voidaan käyttää kotihoidon hoitotyöntekijöiden ikäihmisen ravitsemushoidon kehittämisessä.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteitä ja ikäihmisen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytettäviä hoitotyön keinoja. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteistä ja vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytetyistä hoitotyön keinoista kotihoidossa. Kirjallisuuskatsausta ohjanneet tutkimuskysymykset olivat: Mitkä ovat kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen ominaispiirteet? sekä millaisia hoitotyön keinoja käytetään kotona asuvan ikäihmisen vajaaravitsemuksen tunnistamisessa?
Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan vajaaravitsemuksen ominaispiirteisiin kuului fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja ravitsemuksellisia piirteitä. Tulosten mukaan ikä ja sukupuoli olivat merkityksellisessä asemassa riskiä nostavana tekijänä. Vajaaravitsemuksen riskissä olevien ominaispiirteisiin kuuluivat myös Alzheimerintauti, masennus, perussairaudet, akuutti sairaus sekä suuret lääkemäärät. Yksinäisyys ja puutteet ravintoaineissa olivat myös riskiryhmään kuuluvien ominaisuuksia. Vajaaravitsemuksen tunnistamisessa käytettiin ravinnonsaantia ja yleistä toimintakykyä mittaavia testejä, sekä seurantakaavakkeita.
Opinnäytetyö tuo tietoa kotihoidossa työskenteleville hoitotyön ammattilaisille vajaaravitsemuksen ominaispiirteistä ja tunnistamisen keinoista. Tuotettua tietoa voidaan käyttää kotihoidon hoitotyöntekijöiden ikäihmisen ravitsemushoidon kehittämisessä.