Opetuksen kehittäminen autoalan ammatillisessa koulutuksessa
Piirainen, Sami (2019)
Piirainen, Sami
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052612017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052612017
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää autoalan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien opiskelijoiden oppimistyylit ja oppimistavat. Selvityksen kohteena on Oulun seudun ammattiopiston, Haukiputaan yksikön autoalan perustutkintolaiset, jotka ovat aloittaneet opintonsa syksyllä 2018. Selvitystyö koettiin tarpeelliseksi koska haluttiin tietää, millaiset oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät tukevat opiskelijoiden oppimistyylejä sekä miellejärjestelmään liittyvää oppimistapaa. Näiden tarvekohtaannolla on positiivinen vaikutus opiskelumotivaatioon ja tätä kautta opiskeluista suoriutumiseen.
Lähestymistapa tässä opinnäytetyössä on tapaustutkimus. Työn perustana käytettiin aiempaa kirjallisuus- ja tutkimustietoutta. Tapaustutkimus soveltui parhaiten lähestymistavaksi, koska tutkimuksen tavoitteena oli saada enemmän syvällistä tietoa opiskelijoista ja antaa kehittämisideoita. Kehittämisideoita löydettiin tutkimalla oppilasainesta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyyn vastattiin internetpohjaisella kyselylomakkeella Haukiputaan yksikön toimintaympäristössä. Kyselylomakkeella saatiin paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekovaiheessa. Teoreettinen viitekehys on oppiminen, näkökulmana oppimistyylit sekä miellejärjestelmät.
Kehittämistyön tuloksena löydettiin oppimistyylin ja oppimistavan yhdistelmä, joka suosituimpana antaa suuntaa oppimisympäristöjen kehittämiselle. Opiskelijat haluavat oppia toiminnan kautta. Toiminnalliset oppimisympäristöt, visuaalisuuden korostaminen ja mahdollisuus itsenäisempään opiskeluun etenkin teoriaopinnoissa korostuivat tuloksista. Näissä voitaisiin tehdä suorituksia myös ilman opettajaa, ohjeen tai videoidun mallin avustuksella. Tulevaisuudessa on suositeltavaa kokeilla oppimistyyleihin perustuvaa opetusta, mutta tällöin kouluttajan oppimistyylin tulee olla sama kuin opiskelijoiden.
Tutkimuksen avulla saaduista tuloksista on tehty yhteenveto. Tulevaisuudessa pyritään antamaan mahdollisuus jokaiselle oppijalle oppimistyylinsä mukaiseen oppimisympäristöön ja myöhemmin kykyjensä mukaiseen osaamiseen. Tässä työssä laadittua kyselyä voidaan hyödyntää myös jatkossa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman eli HOKSin suunnittelussa.
Lähestymistapa tässä opinnäytetyössä on tapaustutkimus. Työn perustana käytettiin aiempaa kirjallisuus- ja tutkimustietoutta. Tapaustutkimus soveltui parhaiten lähestymistavaksi, koska tutkimuksen tavoitteena oli saada enemmän syvällistä tietoa opiskelijoista ja antaa kehittämisideoita. Kehittämisideoita löydettiin tutkimalla oppilasainesta kyselytutkimuksen keinoin. Kyselyyn vastattiin internetpohjaisella kyselylomakkeella Haukiputaan yksikön toimintaympäristössä. Kyselylomakkeella saatiin paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tekovaiheessa. Teoreettinen viitekehys on oppiminen, näkökulmana oppimistyylit sekä miellejärjestelmät.
Kehittämistyön tuloksena löydettiin oppimistyylin ja oppimistavan yhdistelmä, joka suosituimpana antaa suuntaa oppimisympäristöjen kehittämiselle. Opiskelijat haluavat oppia toiminnan kautta. Toiminnalliset oppimisympäristöt, visuaalisuuden korostaminen ja mahdollisuus itsenäisempään opiskeluun etenkin teoriaopinnoissa korostuivat tuloksista. Näissä voitaisiin tehdä suorituksia myös ilman opettajaa, ohjeen tai videoidun mallin avustuksella. Tulevaisuudessa on suositeltavaa kokeilla oppimistyyleihin perustuvaa opetusta, mutta tällöin kouluttajan oppimistyylin tulee olla sama kuin opiskelijoiden.
Tutkimuksen avulla saaduista tuloksista on tehty yhteenveto. Tulevaisuudessa pyritään antamaan mahdollisuus jokaiselle oppijalle oppimistyylinsä mukaiseen oppimisympäristöön ja myöhemmin kykyjensä mukaiseen osaamiseen. Tässä työssä laadittua kyselyä voidaan hyödyntää myös jatkossa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman eli HOKSin suunnittelussa.