Henkilöbrändäystä ja guruja? : Asiantuntijoiden monimuotoisuus suomalaisessa uutisjournalismissa
Mujunen, Viivi (2019)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019052611980
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan sitä, kuinka suurta asiantuntijajoukkoa suomalaisessa uutisjournalismissa haastatellaan ja kuinka usein tiettyjä toistuvasti haastateltuja asiantuntijoita haastatellaan. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka paljon asiantuntijat saavat palstatilaa suorien sitaattien muodossa laskettuna ja kuinka usein heidän nimensä tai lausahduksensa päätyy jutun otsikkoon. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista ja järjestelmällisesti kerättyä tietoa suomalaisen uutisjournalismin sisällöstä.
On journalismin uskottavuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun monimuotoisuuden kannalta tärkeää, etteivät ääneen pääse aina vain samat asiantuntijat. Palstatila ja julkisuus merkitsevät aina myös valtaa.
Tietoperustassa käsitellään teoreettisen viitekehyksen valossa ensiksi journalismin ihanteita ja perustoimintaperiaatteita, kuten haastattelun funktiota journalismissa, asiantuntijahaastattelun roolia uutisjournalismissa ja lähteiden valikoitumista, sekä määritellään asiantuntijuuden käsite. Tekstissä käydään läpi myös journalismin haasteita ja realiteetteja asiantuntijahaastattelujen suhteen – sitä miksi ideaali ei aina toteudu.
Tutkimuskysymyksiä lähestytään opinnäytetyössä määrällisen sisällönerittelyn keinoin. Aineistoksi on rajattu Helsingin Sanomien (HS.fi) ja Ylen Uutisten lastenkasvatusta koskevat kotimaan uutiset vuoden 2017 ajalta. Aineisto on kerätty taulukkoon tiettyjä tekijöitä uutisista mitaten.
Yksi keskeisistä tutkimustuloksista on suomalaisen uutisjournalismin kannalta myönteinen: 107 seuranta-ajan jutusta löytyy 170 erillistä asiantuntijahaastattelua ja yhteensä 153 erillistä asiantuntijaa. Alkuperäistä hypoteesia vastoin toimittajat tuntuvat todella näkevän vaivaa uusien ja vaihtelevien lähteiden tavoittamiseksi.
Toinen keskeinen löydös on se, että naisasiantuntijoita haastatellaan sekä Ylen että Helsingin Sanomien uutisissa suhteessa lyhyemmin kuin miehiä. Seikka vaatii lisätutkimusta, sillä se on sinänsä uhka journalismin tasa-arvoisuudelle.
On journalismin uskottavuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun monimuotoisuuden kannalta tärkeää, etteivät ääneen pääse aina vain samat asiantuntijat. Palstatila ja julkisuus merkitsevät aina myös valtaa.
Tietoperustassa käsitellään teoreettisen viitekehyksen valossa ensiksi journalismin ihanteita ja perustoimintaperiaatteita, kuten haastattelun funktiota journalismissa, asiantuntijahaastattelun roolia uutisjournalismissa ja lähteiden valikoitumista, sekä määritellään asiantuntijuuden käsite. Tekstissä käydään läpi myös journalismin haasteita ja realiteetteja asiantuntijahaastattelujen suhteen – sitä miksi ideaali ei aina toteudu.
Tutkimuskysymyksiä lähestytään opinnäytetyössä määrällisen sisällönerittelyn keinoin. Aineistoksi on rajattu Helsingin Sanomien (HS.fi) ja Ylen Uutisten lastenkasvatusta koskevat kotimaan uutiset vuoden 2017 ajalta. Aineisto on kerätty taulukkoon tiettyjä tekijöitä uutisista mitaten.
Yksi keskeisistä tutkimustuloksista on suomalaisen uutisjournalismin kannalta myönteinen: 107 seuranta-ajan jutusta löytyy 170 erillistä asiantuntijahaastattelua ja yhteensä 153 erillistä asiantuntijaa. Alkuperäistä hypoteesia vastoin toimittajat tuntuvat todella näkevän vaivaa uusien ja vaihtelevien lähteiden tavoittamiseksi.
Toinen keskeinen löydös on se, että naisasiantuntijoita haastatellaan sekä Ylen että Helsingin Sanomien uutisissa suhteessa lyhyemmin kuin miehiä. Seikka vaatii lisätutkimusta, sillä se on sinänsä uhka journalismin tasa-arvoisuudelle.